Lyhyet palat

Teksti: Anna-Kaisa HiltunenTeksti: Juha RudankoTeksti: Maippi Tapanainen

LyhyetKulttuuriTalousMaatalous ja maaseutuTerveysYmpäristö

Uudet lajit auttavat tutkijoita

Australia. Australian merentutkimusinstituutin AIMS:n tutkijat ovat löytäneet satoja uusia eliölajeja Suurelta valliriutalta ja Ningaloo-riutalta. Tieteentekijöiden haaviin on jäänyt 130 uutta pehmytkorallilajia ja kymmenittäin aiemmin tuntemattomia mereneläviä, kuten joukoittain siiroja ja muuan pitkäjalkainen, rapua muistuttava eläin.

Tutkijat keräsivät näytteitä myös elottomiksi otaksumistaan korallien huipuista. Niistä paljastui kirjo äyriäisiä, nilviäisiä ja piikkinahkaisia. Vastaavia eliöyhteisöjä elää koralliriutoilla eri puolilla maailmaa.

Merien saastuminen ja lämpeneminen uhkaavat koralleja. Koralliriuttojen monimuotoisuuden tutkiminen auttaa selvittämään sitä, mikä vaikutus näillä uhkilla on. Siten saadaan myös lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ekosysteemeihin. MT.

Britannia leikkaa päästöjä lain voimalla

Britannia. Britannian parlamentin alahuone hyväksyi lokakuun lopussa maailman ensimmäisen ilmastolain. Laki astuu voimaan lopullisesti marraskuun loppuun mennessä, kun kuningatar allekirjoittaa sen.

Laki velvoittaa Britanniaa leikkaamaan kasvihuonepäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi se määrää maan hallituksen laatimaan viisivuotiset hiilibudjetit, joiden toteutumista valvotaan vuosittaisilla päästötavoitteilla. Lain toteutumista valvoo itsenäinen ilmastonmuutoskomitea, joka raportoi parlamentille.

Suurin kiistanaihe lain käsittelyssä oli se, pitäisikö lento- ja meriliikenteen päästöt ottaa huomioon päästötavoitteissa. Hallitus oli vastustanut niiden sisällyttämistä lain päästötavoitteisiin. Se kuitenkin taipui, kun kymmenet vallassa olevan työväenpuolueen kansanedustajat vaativat päästöjä mukaan lakiin. The Guardian -lehden mukaan niiden osuus Britannian kaikista kasvihuonepäästöistä on 7,5 prosenttia.

Kansalaisjärjestö Maan ystävät laati parlamentille ensimmäisen ehdotelman ilmastolaiksi vuonna 2005. Ryhmä julkisuuden henkilöitä Radiohead-yhtyeen Thom Yorkesta konservatiivipuolueen johtajaan David Cameroniin tuki lakia. JR.

Kestävää palmuöljyä Eurooppaan

Alankomaat. Rotterdamin satamaan saapui marraskuussa ensimmäinen erä vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. 500 tonnin lasti on Roundtable for Sustanainable Palm Oil (RSPO) -hankkeen työn tulos. Hankkeeseen kuuluu muun muassa palmuöljyn tuottajia, kansalaisjärjestöjä ja vähittäiskauppiaita.

RSPO:n kriteerien on tarkoitus taata, ettei palmuöljyä tuoteta maalla, joka on otettu alueen asukkailta vastoin heidän tahtoaan. Hanke myös pyrkii varmistamaan, että pienviljelijöitä kohdellaan reilusti ja että työolot ovat kohtuulliset.

Greenpeace on arvostellut RSPO:n kriteereitä. Sen mukaan ne eivät puutu riittävästi esimerkiksi metsäkatoon tai maakonflikteihin. Lisäksi RSPO:hon kuuluva WWF vaatii tiukennusta kriteereihin. Järjestö huomauttaa, että myös sertifioimattomat palmuöljytuottajat voivat liittyä hankkeeseen. RSPO ei valvo, noudattavatko tuottajat kriteerejä - heitä vain kehotetaan noudattamaan niitä.

Palmuöljyä käytetään ruoissa, puhdistusaineissa, kosmetiikassa ja biopolttoaineena. JR.

Kännyköillä halvempaa viljaa

Niger. Kännykät alentavat viljan hintaa kuluttajille ja lisäävät viljakauppiaiden tuottoja Nigerissa, Center for Global Development -laitoksen tutkija Jenny Aker kirjoittaa. Vuosina 2001-2006 viljan hinta laski 3,5 prosenttia kännyköiden käytön ansiosta, Aker kertoo tutkimuslaitoksen nettisivuilla lokakuun lopussa julkaistussa artikkelissa.

Kännykät auttavat sekä kauppiai­ta että kuluttajia saamaan tietoa markkinoista. Viljamarkkinoita järjestetään vain kerran viikossa. Kauppiaat ovat perinteisesti joutuneet matkustamaan pitkiäkin matkoja markkinapaikoille, mikä aiheuttaa kustannuksia. Yksi kauppias kertoo, että aikaisemmin hän joutui käyttämään 20 Yhdysvaltain dollaria matkustamiseen. Nyt hän voi selvittää markkinapaikkojen hintatilanteet 2 dollarin kännykkäpuheluilla.

Nigerin vuoden 2005 ruokakriisin aikana vilja oli suhteellisesti halvempaa alueilla, joissa on kännyköitä käytössä. Aker spekuloi artikkelissaan, että laajempi kännykkäkattavuus olisi saattanut lieventää ruokakriisiä.

Kännykät saapuivat Nigeriin vuonna 2001. Nykyään melkein 400 000 nigeriläistä käyttää matkapuhelinta. JR.

Talouskriisi verottaa järjestöjä

Maailma. Suurimmat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua tekevät järjestöt kärsivät talousvaikeuksista globaalin finanssikriisin johdosta. Esimerkiksi brittiläinen Oxfam oli arvioinut toimintojensa lisääntyvän viisi, kuusi prosenttia tulevana kahtena vuotena. Nyt kasvuarvio on nolla prosenttia.

Talousvaikeudet johtuvat siitä, että finanssialan yhtiöiden lahjoitukset järjestöille ovat pienentyneet.

Tähän asti rahoitusalan yritykset ja investointipankit ovat olleet hyvin avokätisiä lahjoituksissaan, Britannian Pelastakaa lapset -järjestön varainhankinnan johtaja Tanya Steele kertoi IRIN-uutistoimistolle lokakuussa. Steele totesi, että vuosi 2009 on yrityksille vaikea ja yritysten rahoitus järjestöille saattaa vähentyä.

World Visionin Robert Zachritz puolestaan arvioi, että rahoituksen vähenemisestä saattavat kärsiä eniten mikrolainoja saavat köyhät. "Paljon riippuu lainojen saamisesta pankeilta, mikä on todella suuri haaste lähitulevaisuudessa", Zachritz sanoo.

Tanya Steelen mukaan kriisissä on järjestöjen kannalta myös myönteisiä puolia. Televisiomainonnan hinta nimittäin laskee, joten järjestöillä on enemmän varaa mainostaa kampanjoitaan myös televisiossa. JR.

Maailmaa uhkaa ekologinen velkakriisi

Maailma. Planeettamme kulkee kohti ekologista velkakriisiä, varoittaa Maailman luonnonsäätiö WWF. Kriisi uhkaa, sillä ihmiset kuluttavat luonnonvaroja jo kolmanneksen enemmän kuin luonnon kestokyky sallii.

WWF:n mukaan ihmiset tarvitsisivat muutaman kymmenen vuoden päästä jo kaksi maapalloa, jos mielisivät jatkaa nykyisen kaltaista kulutustaan. Tiedot sisältyvät WWF:n tämänvuotiseen Living Planet -raporttiin, jonka järjestö julkaisi lokakuussa.

Raportissa lasketaan jokaiselle maailman maalle niin sanottu ekologinen jalanjälki. Se oli tänä vuonna suurin Arabiemiraateissa, pienin puolestaan Malawissa. Suomi sijoittui vertailussa sijalle 16. Edellisvuonna Suomen jalanjälki oli maailman kolmanneksi suurin.

Suomen ekologisen jalanjäljen pieneneminen johtuu kuitenkin vain tilastointitavan muuttumisesta, WWF muistuttaa. Uusissa tilastoissa ydinvoiman hiilijalanjäljeksi lasketaan nolla, kun taas aiemmin jalanjäljen laskettiin olevan yhtä suuri kuin vastaavan kokoisen hiilivoimalan jälki. AKH.

Kiinan päästöt kaksinkertaistuvat 2030 mennessä

Kiina. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Kiina päästää ilmakehään jopa kaksi kertaa niin paljon hiilidiok­sidia kuin nyt, maan tiedeakatemia varoittaa.

Tieto sisältyy akatemian lokakuussa julkaisemaan raporttiin, josta kertoi New Scientist -lehti. Sen mukaan Kiina laskee vuoteen 2030 mennessä ilmakehään noin 11-15 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain.

Tarkkaa lukua maan tämänhetkisistä päästöistä raportti ei anna, mutta ulkomaisten arvioiden mukaan Kiina tupruttaa nykyisin noin seitsemän miljardia tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä on noin neljätoista prosenttia enemmän kuin Yhdysvaltain vastaava päästömäärä.

Kiinan hallitus puolestaan sanoo suoraan, että Kiinalle on tärkeämpää kehittyä kuin vähentää päästöjä ja estää ilmastonmuutosta.

Hallinnon mukaan Kiina on huolestunut ilmastonmuutoksesta, muttei pidä mahdollisena vähentää päästöjä paljoakaan, koska maa on riippuvainen hiilienergiasta. Kiinan hallinto julkaisi marraskuussa maan ilmastonmuutoksen vastaisia toimia käsittelevän raportin. AKH.

Suojelu pelasti Pemban lenkot

Tansania. Jo lähes sukupuuttoon kuolleet tansanialaiset pembasaarenlenkot on onnistuttu pelastamaan suojeluohjelman avulla.

Parikymmentä vuotta sitten brittiläinen Flora and Fauna International -järjestö (FFI) tiedotti, että lenkoja oli jäljellä enää muutamia yksilöitä. Nyt nahkasiipiä on samaisen järjestön mukaan ainakin 22 000, ehkä jopa 35 600.

Pembasaarenlenkko - englanninkieliseltä nimeltään Pemba flying fox - on suuri hedelmälepakkolaji. Täysikasvuisen lenkon siipiväli saattaa ulottua 1,7 metriin.

Nimensä mukaisesti pembasaarenlenkot elävät ainoastaan Pemballa, yhdellä Tansanian Sansibarin saarista. Lenkot hupenivat aikoinaan osittain siksi, että pembalaiset pitivät niiden mausta ja metsästivät nahkasiipiä syödäkseen. Myös lenkojen asuinmetsien katoaminen ja lajin lisääntymisen hitaus - naaras synnyttää vain yhden poikasen vuodessa - olivat koitua kohtalokkaaksi koko lajille.

FFI-järjestö on toiminut Pemballa 13 vuotta ja on muun muassa perustanut lenkoille kaksi suojelualuet­ta, vartioinut niiden asuinalueita ja tehnyt metsästyksen vastaista valistustyötä. MT.

Köyhien maiden hallitukset saavat kiitosta kansalaisilta

Maailma. Yhdeksän kymmenestä maailman asukkaasta on yhtä mieltä siitä, että kunkin maan hallituksen kuuluu kantaa vastuu kansalaistensa perustarpeiden tyydyttämisestä, kuten ravinnosta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta.

Tämä käy ilmi WorldPublic­Opinion.orgin mielipidetutkimuksessa, jota varten haastateltiin 21 321 ihmistä 21 maassa.

Sen sijaan eri maiden kansalaisten mielipiteet siitä, kuinka hyvin heidän oman maansa hallitus onnistuu tehtävässään, vaihtelivat huomattavasti. Vastaajia pyydettiin suhteuttamaan arvionsa hallituksensa käytössä oleviin resursseihin.

Tyytyväisiä hallituksensa toimintaan jokaisella kolmella osa-alueella olivat kiinalaiset, intialaiset, jordanialaiset ja palestiinalaiset. Vauraista maista samaan ylsivät vain britit.

Saksalaiset olivat tyytymättömiä koulutukseen, yhdysvaltalaiset terveydenhuoltoon ja ranskalaiset hallituksen kykyyn huolehtia ravinnosta. Italialaiset antoivat hallitukselleen huonon arvosanan ravinnosta ja terveydenhuollosta huolehtimisesta.

Tyytymättömimpiä vastaajat olivat Argentiinassa, Ukrainassa ja Venäjällä. Heidän mielestään maan hallitus ei hoitanut tehtäväänsä millään osa-alueella. MT.

Satelliitit torjuvat koleraa

Intia. Koleraepidemioita voi ennakoida tarkkailemalla merivesiä satelliitein, tutkijat sanovat.

Marylandin yliopiston tutkimusryhmä tarkkaili satelliittien avulla meriveden lämpötilaa Bengalinlahdella Etelä-Aasiassa. He myös mittasivat satelliittien avulla kasviplanktonin määrää merivedessä.

Tutkijat huomasivat, että Intian Kalkutassa ja Matlabin alueella Bangladeshissa ilmeni koleraa pian sen jälkeen, kun meriveden lämpötila Bengalinlahdella oli kohonnut. Lämpötilan noustessa myös kasviplanktonin määrä vedessä kasvoi.

Koleraa aiheuttava mikrobi elää erään eläinplanktonlajin sisällä. Tämä eläinplanktonlaji puolestaan käyttää kasviplanktonia ravinnokseen. Meriveden lämpötilan noustessa koleraa kuljettavalla eläinplanktonilla on siis enemmän ravintoa.

Satelliittien tuottamaa tietoa voidaan käyttää ennustamaan sitä, milloin koleraa esiintyy, tutkimusryhmän johtaja Rita Colwell totesi BBC:lle marraskuussa. Tämä auttaisi terveysviranomaisia muun muassa varoittamaan juomavedestä.

Koleratartunnan voi saada esimerkiksi likaisesta juomavedestä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tauti on uhka melkein kaikissa kehitysmaissa. JR.

TV-työläisten lakko vei intialaisilta saippuaoopperat

Intia. Miljoonat intialaiset televisionkatselijat jäivät marraskuussa paitsi saippuaoopperoiden päivittäisiä juonenkäänteitä, koska tuhannet intialaiset TV-työntekijät ryhtyivät lakkoon.

Intialaiset televisioteknikot ja -assistentit vaativat itselleen viidenneksen palkankorotuksia ja kieltäytyivät siksi työskentelemästä ennalta määräämättömän ajan. Niinpä maan saippuaoopperoiden ystävät joutuivat tyytymään suosikkisarjojensa uusintoihin.

"Sarjoissa ollut tunnelataus on katkennut", valitti esimerkiksi eräs newdelhiläinen saippuaoopperafani Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan.

Nykyisellään Intian televisiotyöläiset ansaitsevat keskimäärin 12 dollaria päivässä. Työntekijöiden mukaan työnantajien olisi jo pitänyt nostaa palkkoja, sillä niistä sovittiin lokakuussa. Työnantajat eivät kuitenkaan tunnusta rikkoneensa tehtyjä sopimuksia vaan väittävät korotuksia mahdottomiksi. Työnantajien mukaan korotukset nostaisivat televisiotuotantojen kokonaiskustannukset jopa kolminkertaisiksi nykyiseen nähden.

Viimeksi Intian kukoistavan bollywood-elokuva- ja TV-alan työntekijät lakkoilivat lokakuussa. Silloin riidan aiheena olivat työntekijöiden mukaan ylipitkät päivät ja palkkojen jopa kuukausien mittaiset myöhästymiset. AKH.

Lakineuvontaa halvalla - Intiasta

Intia. Länsimaiset yritykset ovat jo pitkään ulkoistaneet asiakaspalveluaan intialaisiin call centreihin eli puhelinkeskuksiin. Uusin trendi yritysten pyrkimyksessä leikata kulujaan on lakipalvelujen osto Intiasta.

"Odotamme hyötyvämme taantumasta", Integreon-firmassa Mumbaissa työskentelevä Matthew Banks sanoi BBC:lle marraskuussa. Integreon myy lakipalveluja länsimaisille yrityksille.

Banksin mukaan yritykset voivat teettää oikeudellista työtä Intiassa murto-osalla siitä hinnasta, jonka työ maksaisi länsimaissa.

Nuorille intialaisille lakimiehille työ ulkomaisten yritysten toimeksiantojen parissa lupaa parempaa palkkaa kuin perinteiset intialaiset lakitoimistot.

"He maksavat hyvin, mutta työ on varsin yksitoikkoista", yksi oikeus­tieteen opiskelija Delhin yliopistosta totesi BBC:lle.

Intiassa valmistuu joka vuosi kymmeniätuhansia juristeja. Heillä on hyvät valmiudet työskennellä esimerkiksi yhdysvaltalaisten tai brittiläisten yhtiöiden lakipulmien parissa, sillä Intian oikeusjärjestelmässä on paljon samaa kuin Englannin ja Yhdysvaltojen järjestelmissä. JR.


Tyhmä kysymys: Miksi talouden pitää kasvaa?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Maailmalla myllertävä finanssikriisi uhkaa talouskasvua. Kiinassa kasvu on hidastunut, ja Suomessa sen arvioidaan jopa pysähtyvän ensi vuonna. Mutta miksi talouden pitää aina kasvaa - eikö riitä, että talous pysyy ennallaan?

Kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopistosta vastaa:

"Talouden ei oleteta kasvavan aina, vaan suhdannevaihtelut kuuluvat markkinatalouden luonteeseen. Jos kasvu kuitenkin pysähtyisi, talous sopeutuisi pysähdykseen tavalla tai toisella. Todennäköisesti tämä kuitenkin johtaisi ei-toivottuihin seurauksiin, kuten työttömyyteen.

Pitkän aikavälin talouskasvua tavoitellaan, koska se vaikuttaa tulevien sukupolvien elintasoon ja hyvinvointiin. Olisivatko esimerkiksi 1800-luvun lopulla eläneet esivanhempamme tehneet mielestämme oikean päätöksen, jos he olisivat päättäneet olla tavoittelematta elintason nousua?

Erot kansakuntien taloudellisessa hyvinvoinnissa johtuvat pitkään jatkuneista eroista talouksien kasvuvauhdissa. Vaikka eriäviä näkemyksiä on esitetty, talouskasvu vähentää köyhyyttä globaalisti.

Tämä ei silti tarkoita, että talouskasvua pitäisi tavoitella hinnalla millä hyvänsä, kuten ympäristöstä piittaamatta." JR.


Yhdysvallat korottaa äänensä Kongolle

Kongon demokraattinen tasavalta on maa, jonka itäosa on naisille ja tytöille maailman vaarallisin paikka. Tätä mieltä on kongolaisnaisten oikeuk­sien puolesta kampanjoiva yhdysvaltalaisjärjestö Raise Hope for Kongo.

Järjestön kotimaa Yhdysvallat puolestaan on maa, joka juuri äänesti presidentikseen Barack Obaman, joka on luvannut kiinnittää edeltäjiään enemmän huomiota Afrikkaan.

Ja huomiota nyt tarvitaankin. Kongon hallituksen ja kapinallisten taistelut ovat leimahtaneet tänä syksynä uudelleen. Maan itäosan yli 1,5 miljoonasta pakolaisesta erityisessä vaarassa ovat naiset ja tytöt. Raise Hope for Kongon mukaan sekä armeija että kapinalliset käyttävät raiskauk­sia aseenaan pirstoakseen vastapuolen perheyhteisöt.

Järjestö kannustaa yhdysvaltalaisia vetoamaan maansa uuteen hallintoon, jotta Yhdysvallat puuttuisi Kongon tilanteeseen. Nähtäväksi jää, kuinka monta nimeä järjestö ehtii kerätä, ennen kuin presidentti Obama muistaa Kongon.

Suomessa Kongoa auttavat muun muassa Suomen punainen risti ja Kirkon ulkomaanapu. AKH.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!