Sarjakuvapiirtäjä seikkailee diktatuurissa

Guy Delisle: Merkintöjä Burmasta. WSOY 2008.

Teksti: Silja Ylitalo

DemokratiaIhmisoikeudetKulttuuriAasiaKaakkois-AasiaMyanmar

Sensuuriviranomaiset seulovat läpi kaikki lehdet, joita maassa julkaistaan. Ulkomaisista aikakauslehdistä leikataan epäilyttävät artikkelit saksilla pois, ja kaikki internetyhteydet kulkevat armeijan palveluntarjoajan kautta.

Pankeissa ei ole tietokoneita, vain valtavia tilikirjoja. Ja jos ystävä tulee yökylään, siitä on ilmoitettava viranomaisille.

Ollaan Burmassa, eräässä maail­man suljetuimmista diktatuurivaltioista. Tai Myanmarissa, kuten maan sotilasjuntan maalle antama nimi kuuluu. Maan demokraattisesti valittu pääministeri Aung San Suu Kyi on istunut 15 viime vuotta enimmäkseen kotiarestissa. Ladyn, kuten paikalliset häntä kutsuvat, talon edestä kulkeva tie on suljettu, ja aseistetut vartijat valvovat sitä yötä päivää.

Huomiot ovat kanadalaisen sarjakuvapiirtäjä Guy Delislen vastikään suomennetusta albumista nimeltä Merkintöjä Burmasta. Delisle on tehnyt sarjakuvakirjoja aiemmin muun muassa Kiinasta ja Pohjois-Koreasta. Delislen Pohjois-Koreaa käsittelevä teos Outo, oudompi, Pjongjang esiteltiin tällä palstalla huhtikuussa.

Dokumentaarisessa sarjakuvaromaanissaan Delisle kuvaa vuosien 2005 ja 2006 oleskeluaan Burmassa, jonne hän on päätynyt Lääkärit ilman rajoja -järjestössä työskentelevän ranskalaisen vaimonsa Nadègen työkomennuksen vuoksi. Mukana on myös pieni Louis-poika.

Albumin päähenkilö on lähes jokaisessa ruudussa seikkaileva Delisle itse. Aluksi hän hoitaa päivisin poikaa, mutta pian lapsi jää kotiapulaisen hoiviin ja isä jatkaa piirtäjäntyötään. Kollegojen ja muiden paikallisten tuttujensa avulla Delisle pääsee kurkistamaan burmalaiseen arkeen.

Tuttavat avaavat Delislelle virallista tietoa täydentäviä näkökulmia Burman poliittiseen tilanteeseen ja hallituksen toimintaan. Munkkien syksyn 2007 mielenosoituksista ja niiden jälkeisestä verilöylystä ei vielä ole tietoakaan, mutta sen sijaan kuvatuksi tulee esimerkiksi pääkaupungin siirto. Juntta siirsi pääkaupungin lähes yhdessä yössä Yangonista Naypyidawiin, satojen kilometrien päähän viidakkoon marraskuussa 2005.

Animaattorina aloittaneen Delislen mustavalkoharmaat kuvat, joista puuttuvat usein taustatkin, ovat yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään tehokkaita. Tyylistä ja kerrontatavasta tulevat väistämättä mieleen iranilaisen Marjane Satrapin Suomessakin suosioon nousseet omaelämäkerralliset Persepolis-albumit.

Toisin kuin Satrapi Iranissa, Delisle on Burmassa kuitenkin väistämättä ulkopuolinen. Tämä ei silti vähennä teoksen kiinnostavuutta - Burmaa pääsee harvoin katsomaan edes näin läheltä.

Reportaasimaisuudessaan teos on sukua myös Art Spiegelmanin keskitysleirielämän kauhuista kertovalle Maus-sarjakuvalle. Delisle onkin nimennyt Spiegelmanin yhdeksi esikuvakseen.

Nimenä Merkintöjä Burmasta kertoo osuvasti, mistä teoksessa on kyse: pienistä arkipäivän huomioista ja niiden kautta avautuvasta laajemmasta näkymästä burmalaiseen yhteiskuntaan. Burman yhteiskunnallisten olojen kovuudesta huolimatta totalitaristisen hallinnon absurdit piirteet ja kertojan itseironinen asenne maustavat teosta aimo annoksella huumoria.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!