Kahlittu Mekong

Sivujokien valjastaminen on täydessä vauhdissa Mekong-joen alajuoksulla. Nyt jättipatoja suunnitellaan myös pääuomaan. Päättäjät eivät juuri välitä joen luonnonarvoista tai alajuoksun jokivarren asukkaista.

Teksti: Timo Kuronen

PitkätKulttuuriYmpäristöAasiaKaakkois-AasiaLaosThaimaa

 

TIMO KURONEN
mekong.jpgMekong-joen valuma-alueella elää yhteensä noin 55 miljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa on maanviljelijöitä.

 

Thaimaan uunituore pääministeri Samak Sundaravej ilmoitti helmikuun alussa, että hän aikoo toteuttaa suunnitelman veden pumppaamiseksi Mekong-joesta Koillis-Thaimaan keinokastelua varten. Useita miljardeja euroja maksava hanke vaatisi maanalaisia tunneleita, valtavia pumppuja ja tekojärviä, joista vesi ohjattaisiin lähes puolen Suomen kokoiselle alueelle.

“Jos en olisi pääministeri, minulla ei olisi mahdollisuutta ajaa tätä hanketta eteenpäin", Samak sanoi. “Valtion viranomaisten on autettava sen toteuttamisessa. Kansalaisjärjestöjen vastustuksesta en välitä."

Aiemminkin monet Thaimaan poliitikot ovat lupailleet vastaavia suurhankkeita. Niillä he ovat saaneet kalastettua viljelijöiden äänet alueella, jonka maataloustuotantoa rajoittaa puolet vuodesta kuivuus. Maan keinokasteluviraston mukaan megahanke ei tosin kannata taloudellisesti, vaan kasteluvettä saataisiin halvemmalla sadekauden vettä varastoivien tekolampien verkostosta.

Samakin suunnitelma kuvastaa Mekongin valtioiden johtajien näkemystä, että joki on saatava tehokkaaseen käyttöön, jottei sen vesi valuu hukkaan. Mekongin rikkaan kalaston sekä suistoalueiden maatalouden kannalta on kuitenkin tärkeää, että joen luonnolliseen virtaamaan puututaan mahdollisimman vähän.

Aiemmin toteutetut patohankkeet ovat vähentäneet kuivan kauden virtaamaa Mekongissa. Tämä on johtanut suolaisen meriveden tunkeutumiseen Etelä-Vietnamin riisivainioille.

Yksityinen raha houkuttaa

Amerikkalaiset insinöörit suunnittelivat patoja Mekongin pääuomaan jo 1960-luvulla, mutta Vietnamin sota ja kylmä sota pysäyttivät alueelliset kehityssuunnitelmat kymmeniksi vuosiksi.

Sitten talousyhteistyö virisi uudelleen, mutta lamaantui Aasian talouskriisin takia vuosikymmen sitten. Kiina tosin aloitti Mekongin vuoristoisen yläjuoksun patoamisen.

Mekongin alajuoksun patorakentamisen portit avasi vajaat kolme vuotta sitten Maailmanpankki, kun se takasi lainat Mekongin sivujoen Nam Theunin NT2 -padolle Laosissa. Yhdessä Aasian kehityspankin (ADB) kanssa Maailmanpankki sai Laosin yksipuoluehallituksen vakuuttuneeksi siitä, että vesivoimalat ovat paras ase sisämaavaltion köyhyyden poistoon.

Laos innostui asiasta ja pyrkii nyt tosissaan Kaakkois-Aasian voimanlähteeksi. Maassa toimii kuusi suurpatoa, neljä on rakenteilla ja kymmenkunta odottaa rakennuspäätöstä. Suunnitteilla on lisäksi noin 50 muuta vesivoimalaa. Suurin osa sähköstä on tarkoitus myydä Thaimaahan ja Vietnamiin.

International Rivers -järjestön Mekong-kampanjoijan Carl Middletonin mukaan Nam Theun -hankkeen hyväksyminen kesti niin pitkään, ettei kehityspankkien raha enää kiinnosta Laosia.

"Maailmanpankin ja ADB:n sosiaali- ja ympäristökriteereiden vuoksi niiden päätöksenteko on raskasta, hidasta ja kallista. Nyt Laosin ja Kambodzhan hallitukset saavat hyvin edullista rahaa Kiinalta. Investoijat hankkivat puolestaan lainoja kotimaidensa yksityisiltä pankeilta, joilla ei ole sosiaali- ja ympäristöperiaatteita eikä niiden päätöksenteko ole avointa."

Malesialainen Mega First Corporation ehdottaa Don Sahongin patoa Mekongin vesiputouksille Etelä-Laosiin. Kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden mukaan Don Sahongin pato voisi olla kuolinisku Mekongin rikkaalle kalakannalle.

Pääuoman padot vievät elinkeinon

Viime toukokuussa yli 30 kalatutkijaa lähetti varoituksen Mekongin rantavaltioiden viranomaisille. "Don Sahongin padon sijainti on pahin mahdollinen, sillä se on kalojen vaelluksen maksimaalisessa keskittymässä. Sahong on ainoa paikka, missä Kambodzhasta ylävirtaan kutemaan nousevat kalat pääsevät helposti vesiputousten ohi. Pato voisi viedä pohjan kalastukseen perustuvilta elinkeinoilta kaikissa neljässä Mekongin alajuoksun maassa", tiedemiehet totesivat.

Hieman alempana Kambodzhan Kratien maakunnassa kiinalainen China Southern Power Grid -yhtiö tutkii Samborin jättipadon toteuttamista. Suurin piirustuslaudalla oleva ehdotus eli 3 300 megawatin pato olisi peräti kymmenen kilometriä pitkä. Pato jakaisi uhanalaisen Irrawaddyn delfiinin asuinalueen kah-teen osaan.

Pääuoman patosuunnitelmat ovat lisänneet yhteistyötä myös alueen kansalaisyhteiskuntien välillä. Etenkin kambodzhalaiset kalastusosuuskunnat ovat heränneet puolustamaan yhtä maan tärkeimmistä elinkeinoista. Mekongin kalansaaliit ovat vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, peräti viidennes koko maailman makeanveden saaliista.

Viime marraskuussa noin 200 kansalaisjärjestöä 30 maasta vetosi jokivarren neljän maan yhteistyöelimeen Mekong-jokikomissioon, jotta se hillitsisi pääuoman padonrakennusintoa. “Vaikka komission tehtävänä on estää ja minimoida Mekongin vesivaroihin kohdistuvan kehityksen ja käytön haitallisia vaikutuksia, se ei ole vielä informoinut alueen asukkaita jokeen liittyvistä suunnitelmista", vetoomuksessa sanottiin.


Laosin padot aasialaistuvat

Laosin ensimmäisen suurpadon Nam Ngumin rakensivat 1980-luvulla venäläiset. Sittemmin padonrakennuksessa ovat olleet mukana muun muassa Norjan valtionyhtiö Statkraft ja Ranskan Electricité du France, joka on nyt rakenteilla olevan NT2:n pääinvestoija.

Tuoreimpien patohankkeiden takana ovat eurooppalaisten sijaan aasialaiset yhtiöt. Laosin padoista ovat kiinnostuneet ainakin kiinalaiset ja vietnamilaiset valtionyhtiöt sekä thaimaalaiset yksityisyritykset.

Sivujokien ohella nyt tutkitaan pääuoman patoamista. Thaimaalainen yritys tutkii 1 260 megawatin Sayabouryn padon toteutettavuutta Pohjois-Laosissa. Reilun sadan kilometrin päässä Paklayn 1 320 MW:n padon rakentamista pohtivat kiinalaiset Sinohydro Corporation ja China National Electronics.

Nykyään Laosin ei tarvitse tukeutua patohankkeissa länsimaiseen rakennusapuun. “Länsimaiset konsulttiyhtiöt ovat huolestuneita asemastaan, sillä paikalliset vesivoimayhtiöt ovat entistä kokeneempia ja voivat toteuttaa hankkeet omin voimin", Carl Middleton International Rivers -järjestöstä sanoo.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!