Irakissa naisia katoaa yhä useammin

Naisten yhteiskunnallinen liikkumatila kapenee myös Irakin rauhallisemmassa eteläosassa.

Teksti: Riadh MuthanaTeksti: Suomennos Marko Juntunen

LyhyetIhmisoikeudetTasa-arvoAasiaLähi-itäIrak

Kello oli jo yli neljä iltapäivällä, mutta Hadil ei ollut palannut yliopistolta. Kotiväki tiesi, että tyttären luennot olivat päättyneet jo yhdeltä. Puhelimen pirahdus oli kaikille merkki siitä, että jotakin hyvin murheellista oli tapahtunut. Hadilin äiti pyörtyi välittömästi kuultuaan tyttärensä hätääntyneen äänen, joka ilmoitti, että hänet oli siepattu.

Iraqwomen-internetsivuston välittämä uutinen on valitettavan tavanomainen tämän päivän Irakissa, jossa naisiin kohdistuvat henkirikokset ja väkivalta ovat lisääntyneet huolestuttavasti.

Maan eteläosissa, kansainvälisen uutisoinnin mukaan "rauhoittuneilla" alueilla, tilanne on synkin. Basran kaupungin poliisijohtaja Abdel Jalil Khalaf mainitsi loppuvuodesta 2007 alueella vierailleelle kansainväliselle tarkkailijaryhmälle, että eri puolilta kaupunkia oli löydetty runsaan viidenkymmenen naisen pahoin runnellut ruumiit.

Asialla "moraalin" vartijat

Lukuisten Basrassa toimivien kansalaisjärjestöjen mukaan uhrien todellinen lukumäärä on huomattavasti suurempi, sillä pelko ja häpeä pitävät perheenjäsenet hiljaisina - valitettavan moniin kaappaustapauksiin kun liittyy myös seksuaalista väkivaltaa.

Poliisijohtaja Khalafin mukaan väkivallan taustalla eivät ole tavanomaiseen terroritoimintaan syyllistyneet ryhmittymät, vaan uskontokuntaperustaisia puolueita lähellä olevat militanttiryhmittymät, jotka syyllistyvät erittäin ankaraan julkisen moraalin vartointiin.

Naiskansanedustaja Safiya al Sahil sekä Amal Jadid -järjestön johtaja Hana Edward kertovat, että lukuisilla ryhmittymillä on erityiset naisten pukeutumista ja julkista moraalia valvovat osastot, jotka rankaisevat vailla päähuivia ja pitkää kaapua liikkuvia naisia. Väkivallan uhreiksi ovat joutuneet myös kasvonsa meikanneet ja moraalinvartiointia avoimesti kritisoineet naiset.

Naisten liikkumatila kapenee

Sanaa, loppuvuodesta 2007 Syyriaan paennut bagdadilaisäiti, kertoi puhelinhaastattelussa, että lähteminen oli välttämätöntä sekä hänen omaan turvallisuuteensa että lapsiin kohdistuvan päivittäisen uhkan vuoksi.

Sanaa oli toiminut vuosien ajan tyttöjen voimistelujoukkueen valmentajana ja joutunut hiljattain miliisiryhmittymien mustalle listalle: hänen ulko-ovelleen jätettiin kirjekuori, jonka sisällä oli luoti sekä ilmoitus, jossa hänen käskettiin jättää ammattinsa välittömästi tai toinen perheen lapsista kaapattaisiin.

Voimistelijatyttöjen käyttämät asusteet eivät olleet miellyttäneet moraalinvartijoita. Eikä asiaan vaikuttanut se, että moninkertainen voimistelumestari Sanaa oli kantanut maansa lippua kansainvälisissä kilpailuissa läpi 1980-luvun.

Naisten yhteiskunnallisen liikkumatilan kavetessa tuntuu miltei uskomattomalta, että Irakia pidettiin vielä 1960- ja 1970-luvuilla koko arabimaailman edelläkävijänä tasa-arvossa. Harva tuntuu myöskään muistavan, että Irakin ensimmäiseksi naispuoliseksi ministeriksi valittiin jo vuonna 1959 Naziha al Dulaymi.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!