Kun kokaiini varasti maan

Guinea-Bissausta on tullut Afrikan ensimmäinen huumemaa.

Guinea-Bissau. Afrikkalaisesta Guinea-Bissausta on kolmessa vuodessa tullut kolumbialaisten huumekartellien välietappi matkalla Eurooppaan. YK kutsuu sitä Afrikan ensimmäiseksi huumemaaksi.

1,5 miljoonan asukkaan hauras Guinea-Bissau on maailman viidenneksi köyhin valtio. Sillä ei ole edes vankilaa. Merirajaa 90 saarineen vartioi yksi ainut laiva.

Maltillisen arvion mukaan huumekauppa on noin kymmenen kertaa suurempi kuin pääosin cashew-pähkinöistä saatava bruttokansantulo. Monet lähteet syyttävät maan sisäministeriä, poliisia ja armeijaa huumekauppaan sekaantumisesta. Kun saariston kalastajat löysivät ensimmäistä kertaa vedestä valkoista jauhetta sisältäviä pusseja, he käyttivät kokaiinia muun muassa jalkapallokentän rajojen merkitsemiseen ja perinteisiin heimonaamioihin.

Vuodesta 2003 lähtien 99 prosenttia Afrikan huumeista on otettu haltuun Länsi-Afrikassa. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan UNODC:n mukaan neljännes Länsi-Euroopassa käytetystä kokaiinista tulee Länsi-Afrikan kautta.

Kolumbian huumekauppiaat eivät lisääntyneen valvonnan takia pysty enää entiseen tapaan käyttämään Jamaikaa ja Panamaa kulkuväylänä Eurooppaan. Meksikossa puolestaan on oma vahva kartellinsa, joka on pakottanut kolumbialaiset etsimään uusia väyliä Euroopan markkinoille Länsi-Afrikan kautta.

”1800-luvulla Euroopan nälkä orjille tuhosi Länsi-Afrikan. 200 vuotta myöhemmin sen kasvava ruokahalu kokaiinille voi tehdä saman”, toteaa YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan UNODC:n johtaja Antonio Maria Costa The Observer -lehden artikkelissa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008

Tilaa Maailman Kuvalehti