UNCTAD - tila avoimelle keskustelulle?

Huhtikuun lopulla järjestettävän UNCTAD-kokouksen asialistalla on monia kiperiä kysymyksiä - kuten se, mistä kokouksessa on ylipäänsä lupa keskustella.

Teksti: Lauri Haapanen

LyhyetKehitysyhteistyöTalous

Vaikka YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi Unctadin ministerikokouksessa ei allekirjoiteta sopimuksia, on julkilausuman luonnostelu tiukkaa kädenvääntöä.

Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä on ristiriitoja, joista huhtikuun lopulla Ghanan Accrassa järjestettävässä Unctad-kokouksessa keskustellaan. Yksi kiistoista koskee sitä, mistä Unctadissa on ylipäänsä lupa keskustella.

Kehitysmaat näkevät YK:n yleiskokouksen alaisuudessa toimivan Unctadin mandaatin hyvin laaja-alaisena. Teollisuusmaat puolestaan haluaisivat rajoittaa keskustelun vain sellaisille alueille, joita mikään muu YK:n järjestö ei käsittele.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi näkee teollisuusmaiden valitseman linjan arveluttavana. Hän ottaa esimerkiksi talouskysymykset, jotka teollisuusmaat haluaisivat rajata Unctadin ulkopuolelle, koska niitä jo käsitellään sekä Maailmanpankissa (WTO) että Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF).

"Monet kehitysmaat ja keskitulon maat ovat viime vuosina kokeneet Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston sekaantuvan liikaa talouspolitiikkaansa. Kun kerran lukuisat maat kokevat, ettei keskustelu Maailmanpankissa ole riittävän läpinäkyvää ja demokraattista, niin ei ole teollisuusmailta kovin fiksua pyrkiä rajoittamaan keskustelu talousarkkitehtuurista Maailmanpankkiin."

Suomen osalta Unctad-julkilausumaa valmisteleva Ulkoministeriön globaaliasioiden apulaisosastopäällikkö Ilkka Heiskanen ei näe ristiriitaa aivan yhtä syvänä.

"Unctadin vaikutus ei kuitenkaan laajene hajottamalla konferenssin resursseja kovin monenlaiseen toimintaan", Heiskanen perustelee teollisuusmaiden kantaa.

Hänen mielestään Unctadin tulisi keskittyä kehittämään tunnettuja vahvuuksiaan, kuten lippulaivajulkaisujaan Maailman investointiraporttia (World Investment Report) ja Vähiten kehittyneiden maiden raporttia (Least Development Countries Report).

Valtionbudjetti säiden armoilla

Mistä asioista Accrassa kolmen viikon kuluttua sitten keskustellaan? Lopullinen asialista elää aattopäivään asti, mutta yhdeksi tärkeäksi kysymykseksi noussee perushyödykkeiden hinnanvaihtelun hillitseminen.

"Maailmassa on 70 maata, jotka saavat yli puolet vientituloistaan yhden, kahden tai kolmen perushyödykkeen viennistä. Näiden maiden valtionbudjetti on tästä viennistä riippuvainen", Nahi kertoo.

"Tiedetään, että koulutus- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä köyhyyden vähentämiselle, mutta miten nämä maat voisivat niitä tasaisesti tarjota, kun valtionbudjetti menee ylös ja alas säiden mukana."

Toinen tärkeä keskustelun aihe on kauppasopimukset: mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti on, että EU ja Yhdysvallat neuvottelevat pienten maaryhmien kanssa alueellisia kauppasopimuksia. Esimerkiksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa neuvotteluja on käyty erikseen neljän ryhmän kanssa, jolloin kehitysmaat väkisinkin menettävät mahdollisuutensa joukkovoimaan.

Käsittelyyn nousee luultavasti myös investointipolitiikka, kansainvälinen kilpailulainsäädäntö ja tekijänoikeussopimukset.

"Vaikea sanoa, mistä lopulta keskustellaan huhtikuussa kaikkein eniten", Heiskanen myöntää.

"Yksi tällainen aihe saattaa olla myös ilmastonmuutos, vaikkei se olekaan pääosassa asialistalla, Unc-tadinkin on mietittävä, miten se YK-järjestelmän osana parhaiten edistäisi ilmastonmuutoksen vastaista työtä."

Areena keskustelulle

Vaikka Unctadissa käydään edelleen kovaa vääntöä rintamalinjoista, Heiskasen mielestä pahimmat ideologiset ristiriidat ovat 44-vuotiaalla järjestöllä jo takanapäin.

"Kyllä Unctadin työssä on nykyisin havaittavissa entistä enemmän konsensushakuisuutta ja yhdessä tekemisen henkeä. Ja näin pitää ollakin", Heiskanen sanoo.

"Keskittymällä oleelliseen ja lisäarvoa tuottavaan työhön Unctadilla on varmasti tulevaisuutta YK-järjestelmän osana."

Myös Kepan Nahi jaksaa elätellä optimismia:

"Unctad on ollut ja on edelleen YK:n tasapuolisimpia ja legitiimeimpiä järjestöjä, että jos jossain niin ehkä siellä avoin keskustelu on mahdollista."


UCTAD, mikäs se olikaan?

Kauppa- ja kehityskonferenssi Unctad on 1964 perustettu, YK:n yleiskokouksen alainen pysyvä hallitustenvälinen toimielin.

Unctad luotiin kansainvälisiä markkinoita, monikansallisia yhtiöitä sekä rikkaiden ja köyhien maiden eriarvoisuutta koskevien huolien pohjalta. Järjestön tavoitteena on maksimoida kauppa-, investointi- ja kehitysmahdollisuudet kehitysmaille ja auttaa niitä integroitumaan maailmantalouteen tasa-arvoiselta pohjalta.

Unctadin päämaja on Genevessä. Jäsenmaita on tällä hetkellä 191, ja niiden lisäksi monet järjestöt osallistuvat toimintaan tarkkailijoina.

Toiminta rahoitetaan YK:n budjetista noin 50 miljoonalla dollarilla vuodessa, minkä lisäksi järjestö saa vuosittain budjetin ulkopuolelta noin 24 miljoonaa dollaria. Suomi on pitkään kuulunut niin sanottuihin Unctadin ystävämaihin tukien sen toimintaa paitsi YK:n jäsenmaksujen myös vapaaehtoisten lisälahjoitusten kautta.

Accrassa Suomi saanee rivivaltiota enemmän puhetilaa, sillä ministerien ja virkamiesten lisäksi kokoukseen osallistuu Suomesta myös tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän toimii yhden pyöreän pöydän keskustelussa puheenjohtajana.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!