Kenen kuvia katsot?

Paikalliset valokuvaajat monipuolistavat kehitysmaiden kuvastoa. Kuvat jäävät kuitenkin marginaaliin.

”Reilun kaupan periaatteet pitäisi sisällyttää myös valokuvaukseen liittyviin käytäntöihin”, sanoo bangladeshilainen kansalaisaktivisti ja valokuvaaja Shahidul Alam.

Alam on työskennellyt pitkään paikallisten valokuvaajien aseman edistämiseksi. Viimeisin projekti on majorityworld.com -sivusto, joka avaa kolmannen maailman valokuvaajille väylän töidensä esilletuomiseen.

Samalla se tarjoaa eettisesti valveutuneille kuvien ostajille mahdollisuuden valita suurten kansainvälisten kuvatoimistojen sijaan paikallisten valokuvaajien töitä. Sivuston sisältöä hallinnoi bangladeshilainen kansalaisjärjestö Drik, jota Alam oli perustamassa vuonna 1989.

”Halusimme tarjota paikallisille media-alan toimijoille mahdollisuuden kertoa tarinoita omista lähtökohdistaan.”

Taloudellinen noususuhdanne Kiinassa ja Intiassa on muuttanut tiedotusvälineissä näkyvää kuvaa ”köyhästä etelästä”. Kertomukset keskiluokan kulutusjuhlasta jättävät kuitenkin varjoonsa paljon. Saman tekevät myös kuvat nälkää näkevistä lapsista, jotka myyvät edelleen hyvin.

”Sellaisen kuvaston avulla pidetään yllä kolmannesta maailmasta kaavamaisia käsityksiä, joita harvat länsimaalaiset ovat valmiita kyseenalaistamaan.”

Paikallisuus kunniaan

Alamin mukaan syntyperäisillä valokuvaajilla on edellytykset tasapainoisemman ja kattavamman kuvan välittämiseen.

”He ymmärtävät paikallista kontekstia. Lisäksi he voivat seurata paikan päällä esimerkiksi kulttuurin muutokseen ja ympäristöongelmiin liittyviä hitaita prosesseja.”

Paikallisten valokuvaajien työskentelyn ehdot ovat Alamin mukaan länsimaisten kuvatoimistojen ja kansainvälisten järjestöjen sanelemia. Ulkomaalaisille kuvaajille maksetaan enemmän ja heidän työolonsa ovat paremmat.

”Järjestötyöntekijät tuovat mukanaan länsimaisia tuttaviaan valokuvaajiksi projekteihin. He saavat töihinsä tekijänoikeudet, ja heille maksetaan asianmukainen palkkio.”

Kun paikallisia valokuvaajia käytetään, sopimukset ovat usein epäoikeudenmukaisia.

”Varsinkin suuret avunantajat ja kansalaisjärjestöt pitävät yleensä kuvien tekijänoikeudet itsellään. Sellainen toiminta olisi länsimaissa laitonta.”

Valokuvaajien oikeudet syyniin

Paikallisille valokuvaajille löytyy vähitellen enemmän töitä, mutta syy ei ole asenteiden muutoksissa.

”Valokuvausbudjetteja supistetaan. Länsimaisia valokuvaajia lähetetään harvemmin vaaravyöhykkeille, jolloin paikalliset kuvaajat saavat enemmän mahdollisuuksia. Silti heitä käytetään edelleen hyväksi. ”

Alam on kaikesta huolimatta toiveikas.

”Valokuvaajilla alkaa olla riittävästi itseluottamusta. He ovat ryhtyneet taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Se tuo aikanaan mukanaan muutoksia.”

Muutoksia tarvitaan myös kuvien jakelujärjestelmiin, markkinointiin ja mahdollisuuksiin opiskella valokuvaukseen liittyviä erityistaitoja.

”Aasiassa, erityisesti Bangladeshissa, nämä asiat alkavat olla kunnossa ja valokuvat ovat riittävän laadukkaita. Seuraava askel on saada sama kehitys aikaan muissa osissa kolmatta maailmaa.”

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!