"Odi, odi, onko ketään kotona?"

Kumppani kurkisti maailman ihmisten koteihin. Missä kulkee yhteisen ja yksityisen raja? Delilah Kara, 24, Lilongwe, Malawi

Teksti: Outi Määttänen

PitkätKulttuuriAfrikkaEteläinen AfrikkaMalawi

 

OUTI MÄÄTTÄNEN

teema6.jpg

 

Delilah Kara

Delilah Kara asuu vuokralla pienessä, peltikattoisessa tiilitalossa. Talo ei ole pinta-alaltaan yksiötä suurempi, mutta sisältä löytyy kolme huonetta ja keittiö. Kaikissa huoneissa on omat ovet, mutta ei lukkoja.

Matkatoimistossa työskentelevä Delilah on 5-vuotiaan Fidel-pojan yksinhuoltaja. Hän ei pidä enää yhteyttä pojan malawilaiseen isään. Talouteen kuuluu lisäksi Mussa-niminen poika, jolle Delilah maksaa pientä palkkaa Fidelin hoitamisesta.

Koska Mussa on sukua Delilahin vanhempien palvelijoille, jotka ovat olleet töissä jo vuosikausia, hän voi olla Delilahin taloudessa töissä. Muutoin ei tulisi kysymykseenkään, että nainen asuisi miespuolisen henkilön kanssa, joka ei ole hänen aviomiehensä tai veljensä.

Delilah ja Fidel nukkuvat oikeissa sängyissä makuuhuoneessa, Mussalla on viereisessä makuuhuoneessa peitto ja patja. Mussa laittaa yksinkertaisia aterioita ja hän syö samaa ruokaa kuin Delilah ja Fidel, mutta ei yhdessä heidän kanssaan.

 

Vieraita ei käännytetä pois

"Viihdyn itsekseni", Delilah sanoo. Yksin oleminen ei ole hänelle vaikeaa. Sinkkuna olemisen ikävä puoli on kuitenkin se, että Delilahin naimisissa olevat ystävät ovat lakanneet pitämästä yhteyttä, häntä pidetään potentiaalisena uhkana.

Siksi Delilahin seuraelämä rajoittuu turvallisina ja sopivina pidettyihin perhetilaisuuksiin kuten häihin ja kylissä pidettyihin seremonioihin. Mutta Delilah ei silti ole yksin ja eristetty.

"Tunnen kaikki naapurit. Kuka tahansa voi pistäytyä käymään koska vain, eikä se vaivaa minua. Jos olen vaikka unohtanut ostaa tomaatteja päivän aikana, voin huoletta mennä kysymään naapurilta, josko hänellä olisi antaa pari tomaattia", Delilah selittää.

Todellisessa hädässä, sairauden tai muun vaikeuden kohdatessa naapurit ja sukulaiset auttavat aina toisiaan. Delilahilla on yhteensä noin sata sukulaista isän ja äidin puolelta. Se on elävä verkosto ihmisiä.

Ja vaikka olisi kuinka väsynyt, vieraat on aina otettava vastaan. Virallisia kutsuja ei esitetä, kaikki ovat tervetulleita milloin vain. Koputuksen jälkeen kuuluu usein melodinen "Odi, Odi", mikä tarkoittaa "onko ketään kotona".


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!