"Vapaus on minulle äärimmäisen tärkeää"

Kumppani kurkisti maailman ihmisten koteihin. Missä kulkee yhteisen ja yksityisen raja? Salam Muhanna, 30, Jerusalem, Israel

Teksti: Sanna Negus

PitkätKulttuuriAasiaLähi-itäIsrael

 

SANNA NEGUS

teema5.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Salam Muhanna

Itämainen rummutus kuuluu jo kujalla. Se voimistuu sinisen metallioven takana ja ylhäällä köynnöskasvien koristamien portaiden päässä sävelen erottaa jo selvästi. Salam Muhanna on antautunut bongo-rummun rytmille.

Muhanna näyttää ja kuulostaa muusikolta, mutta hän on ammatiltaan tilintarkastaja - seikka, jota hän ei juuri mainosta. Mies asuu Jerusalemin keskustassa, taiteilijoita, ultraortodoksijuutalaisia, opiskelijoita ja muita kulkijoita vilisevällä asuinalueella. Tilavan kaksion hän jakaa kaverinsa Salahin kanssa.

"Asuisin varmaankin yksin, jos Salah ei olisi kämppikseni. Olemme vaan niin hyviä ystäviä, että kaikki sujuu, eikä tarvitse edes keskustella säännöistä", Muhanna kertoo.

"Vaikka asumme yhdessä, kaipaan joskus yksityisyyttä, varsinkin silloin kun soitan", hän kuvailee. Mutta Salah on usein illat poissa, sillä hänellä on tyttöystävä. "En hakemalla hae yksinoloa, sitä on ihan riittävästi", Muhanna jatkaa.

Hänen veljensäkin opiskelee Jerusalemissa, mutta vanhemmat eivät ole vielä ehtineet kyläilemään. Mutta miesten asunnossa käy melko vilkas liikenne. "Tyypillisen viikon aikana täällä käy keskimäärin kolmena iltana kavereita, monesti useampi tyyppi samalla kertaa", Muhanna laskee.

Vaikka hän sanoo voivansa viettää vuorokausitolkulla aikaa läheisten ystävien kanssa, joskus tulee eteen hetkiä, jolloin hän tuntee olonsa yksinäiseksi ihmisten keskellä. "Sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa ei voi kommunikoida. Tai kun olen tietyssä mielentilassa", Muhanna sanoo.

Hän on kuitenkin keskitien kannattaja. "Tarvitsen yhtä lailla molempia - yksinoloa ja ystävien seuraa. Tarvitsen joka viikko aikaa, jolloin saa olla puhumatta - töissä joutuu puhumaan niin paljon!"

Vaikka Lähi-idässä henkilökohtainen tila on tunnetusti pienempi kuin Pohjoismaissa, Muhanna ei pidä siitä, että tuntemattomat ihmiset koskettelevat. Pikkukylän kasvatti arvostaa myös sitä, että Jerusalemissa pystyy olemaan anonyymi.

"Pohjoisessa kaikki tietävät toistensa asiat ja sosiaaliset säännöt ovat erilaisia, tiukempia. Tämä vapaus on minulle äärimmäisen tärkeää - en voi elää ilman sitä."


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!