Kaivokset tuovat Afganistaniin vaurautta ja ympäristöongelmia

Afganistanin ympäristön tila on katastrofaalinen.

Teksti: Katri Simonen

LyhyetTalousYmpäristöAasiaKeski-AasiaAfganistan

Jos Afganistan aikoo päästä jaloilleen, sen on alettava hyödyntää mineraalejaan. Ympäristölle se merkitsee uutta uhkaa entisten lisäksi.

"Viiden vuoden kuluttua budjetista 60 prosenttia tulisi kattaa kaivosteollisuuden tuotoilla", sanoo Afganistanin parlamentin luonnonvara- ja ympäristökomitean puheenjohtaja Faizullah Zaki. Ja huokaa.

Afganistanissa on kartoitettu yli 400 mineraaliesiintymää. Maaperässä on muun muassa rautaa, kuparia, kultaa ja öljyä. Uusi kaivoslaki säädettiin vuoden vaihteessa. Ensimmäisen tarjouskilpailun voittivat kiinalaiset, jotka saivat käsiinsä Kabulin eteläpuolella olevan rikkaan kupariesiintymän.

Seuraava tarjouskilpa koskee rautamalmikaivosta Bamijanissa.

"Kaivosteollisuus on ollut aina hallituksen omistuksessa, yhtiöt eivät voi omistaa maata. Nyt hallituksella on vain säätelevä rooli, yksityissektori toimii toteuttajana", Zaki kertoo. Hänen mukaansa ulkomaisia sijoittajia halutaan ja on syytäkin houkutella maahan edullisin ehdoin. Omaa osaamista ei ole ja riskit levottomassa maassa ovat suuret.

Myös valtava 26 000 megawatin vesivoimaresurssi on lähes käyttämätön.

 

Ympäristö eliitin asialistalla viimeisenä

Luonnonvara- ja ympäristökomitean puheenjohtaja huokaa, koska ilman kaivoksiakin Afganistanin ympäristön tila on katastrofaalinen.

"Ympäristö on poliittisen eliitin asialistalla viimeisenä. Mutta jos Kabulissa ei ole vettä juotavaksi ja happea hengitettäväksi, onko muutakaan?"

Kabulin väkiluku on 30 vuodessa kymmenkertaistunut neljään miljoonaan. Pohjavesi on jätevesien pilaama. Kabuliin on muuttanut myös pakolaisuudesta takaisin kotimaahansa palanneita, alun perin maaseudulta kotoisin olleita ihmisiä. Moni on palattuaan löytänyt kotikylistään vain raunioita ja rappeutuneet pellot.

Sillä köyhyydestä on maaseudulla vaikea päästä. Ennestäänkin niukasta viljelymaasta iso osa on taistelujen, kemikaalien, miinojen ja hoidon puutteen seurauksena muuttunut joutomaaksi. Maan koko ekologia on järkkynyt. Kaksi kolmasosaa metsistä on hakattu.

"Yritämme saada kouluihin ympäristökasvatusta ja televisiokanaville ympäristöohjelmia."

Neljä vuotta sitten YK:n ympäristöohjelma UNEP teki Pekka Haaviston johdolla selvityksen Afganistanin ympäristön tilasta. Myös Suomi rahoitti selvitystä. Suomessa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOMin kutsusta vieraillut Faizullah Zaki esitti, että Suomi etenisi arvioinnista käytäntöön ja ottaisi vastuulleen avustajamaiden ympäristöohjelmien koordinoinnin, jos ja kun niitä tulee.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!