Luova talous kehitystä palvelemaan

Unctadin pääsihteeri kehottaa kehitysmaita panostamaan luovaan talouteen.

Teksti: Supachai Panitchpakdi

NäkökulmatKehitysyhteistyöKulttuuriTalous

Maailmantalous on kasvanut roimasti viiden viime vuoden aikana, ja kärjessä ovat luovat tuotannonalat. Niiden kukoistus on seurausta globalisaatiosta ja yhteyksien paranemisesta, jotka muovaavat uusiksi koko kulttuurista tuotantoa, kulutusta ja kauppaa. Myös elämäntavat muuttuvat kautta maailman.

Luovat tuotannonalat sijoittuvat taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja tekniikan risteykseen. Niillä suunnitellaan, valmistetaan ja jaellaan tavaroita ja palveluja, joiden tuotannossa henkinen pääoma on ratkaisevaa. Kyse on perinteisten, teknologiapainotteisten ja palveluun suuntautuneiden sektorien vuorovaikutuksesta.

Kirjo ulottuu kansantaiteesta, festivaaleista, kirjoista, maalauksista ja esittävistä taiteista teknologiavoittoisemmille aloille: elokuvaan, tv- ja radiotoimintaan, digitaaliseen animaatioon ja videopeleihin. Joukkoon mahtuvat myös arkkitehtuuri ja mainonta. Kaikissa korostuvat luovat taidot, ja ne voivat tuottaa tuloja kaupan ja tekijänoikeuksien kautta.

Edistyneimmissä maissa luova talous on talouskasvun, työllisyyden ja kaupan päätekijä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ala kasvaa Euroopassa 12 prosenttia nopeammin kuin koko talous.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin Unctadin tutkimusten mukaan luova talous kuuluu kaupan dynaamisimpiin aloihin. Kaudella 2000-2005 se kasvoi keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa. Jaksolla 1996-2005 luovan talouden tuotteiden viennin arvo nousi 235 miljardista dollarista 445 miljardiin.

Alan markkinoita hallitsevat yhä teollisuusmaat, vaikka buumista hyötyvät kehitysmaidenkin tuotteet.

Alan vienti kasvoi kehitysmaissa 1996-2005 peräti 140 prosenttia: 56 miljardista 136 miljardiin dollariin. Kunnia kuuluu pääosin Kiinalle, josta tuli luovien tuotteiden johtava viejä 2005.

Muutkin kehitysmaat varsinkin Aasiassa ovat vahvistaneet luovaa talouttaan. Markkinoita on löytynyt esimerkiksi Intian elokuville ja tietokoneohjelmistoille, Meksikon tv-ohjelmille ja Etelä-Korean animaatioille.

Kehitysmaiden kilpailukykyisimpiä luovia tuotteita ovat design, taide ja käsityöt. Ääni- ja kuvatallenteiden vienti kolminkertaistui maailmassa vuosina 1996-2005. Leijonanosa luovan talouden tuloista muodostuu tekijänoikeuksista ja lisensseistä sekä markkinoinnista ja jakelusta. Valtaosa näistä tuloista päätyy valitettavasti ulkomaisille suuryrityksille.

Unctadin tutkimus paljasti, että 1990-luvun puolivälissä esimerkiksi jamaikalaiset reggae-artistit ja -tuottajat saivat vain neljäsosan äänitteidensä myynnin tuotosta maailmalla. Osuus on voinut sittemmin muuttua internetin ja muiden keksintöjen ansiosta. Perusongelma lienee kuitenkin ennallaan. Siksi tarvitaan luovia ratkaisuja korjaamaan markkinoiden vääristymiä.

Useimmat kehitysmaat eivät kykene vielä valjastamaan luovaa kapasiteettiaan kehityksen palvelukseen. Esimerkiksi Afrikassa pursuava luova lahjakkuus jää paljolti hyödyntämättä. Maanosan osuus maailmankaupasta on yhä alle yksi prosentti. Tilanne siellä ja muilla kehittyvillä alueilla heijastaa sekä kotimaisen politiikan heikkoutta että globaalin järjestelmän puolueellisuutta.

Kehitysmaiden täytyy parantaa laatua koko tuotantoketjussa, tukea lahjakkuuksia ja houkutella maahan investointeja. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia pitää edistää, kilpailupolitiikkaa vahvistaa ja tekijänoikeuksien tuntemusta kohentaa. Kehittyneen tekniikan saatavuutta on parannettava ja uusien yritysmallien sekä it-tekniikan välineiden käyttöä lisättävä tuoreiden markkinoiden - etelästä etelään suuntautuvat mukaan lukien - löytämiseksi.

Kansainvälisellä tasolla on markkinoille pääsyn esteitä ja kilpailun vastaisia käytäntöjä, jotka johtuvat muutamien suuryritysten valta-asemasta varsinkin audiovisuaalisella ja digitaalisella alalla. Kehitysmaita haittaavat myös keskittyneet markkinointi- ja jakelukanavat, lainansaannin vaikeudet ja kuilu teknologian saatavuudessa.

Luovan talouden potentiaalia kuitenkin on, ja olisi synti jättää se hyödyntämättä. Rikas kulttuuriperintö ja luova lahjakkuus ovat avuksi, vaikka koulutettua työvoimaa, perusrakenteita ja ulkomaisia investointeja puuttuisikin. On korkea aika auttaa kehitysmaita ottamaan kaikki irti uusista mahdollisuuksista. IPS


Kirjoittaja on YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTAD:in pääsihteeri.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!