Hiv kaventaa oikeuksia – tieto tartunnasta sulkee rajat

Tieto hiv-tartunnasta tuo mukanaan nipun oikeudellisia velvoitteita, jotka eivät koske niitä jotka eivät hiv-statustaan tiedä - oli se sitten positiivinen tai negatiivinen.

Teksti: Pia Laine

IhmisoikeudetTerveys

Hiv-epidemian hillitsemisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni tartunnan saanut tietää tartunnastaan. Mutta miten käy yksilön oikeuksien, jos hiv-testin tulos on positiivinen?

Suomessa hiv-tartunnat kirjataan tarkkaan Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin. Tänä vuonna jo 41 ihmistä on opettellut elämään vasta diagnosoidun tartunnan kanssa, ja toukokuun puoleen väliin mennessä tartuntoja oli todettu Suomessa kaikkiaan yhteensä 2306.

Hyvän terveydenhuollon ja tarkkojen rekistereiden Suomessa kolmannes hiv-positiivisista, siis noin tuhat ihmistä, ei tiedä tartunnastaan, mutta maailman mittaluokassa suhdeluku on vielä suurempi.

Antiretroviraalilääkkeet ovat nykyään niin kehittyneitä, että länsimaissa hivistä on tullut krooninen, mutta hoidettavissa oleva sairaus. Kehitysmaissa, joissa lääkehoito on yhä ennemmin poikkeus kuin sääntö, hiv on kuin eri sairaus.

Mitä seurauksia on sillä, että tietää, onko hiv-positiivinen vai ei?

Rajat vastassa

Hiv-status on tieto, joka kiinnostaa monen maan maahantuloviranomaisia. 170 maan matkustusrajoituksista tiedot koonneen saksalaisen Deutsche AIDS-Hilfe -järjestön mukaan kaikkiaan 62 prosenttia valtioista rajoittaa hiv-positiivisten liikkuvuutta jollakin tavalla.

Vuonna 2007 kaikkiaan 13 maata kielsi täysin hiv-positiivisten maahanpääsyn. Kolmentoista täyskieltomaan joukkoon mahtuu kolme maailmanmahtia: Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Seuranaan niillä on listalla esimerkiksi Sudan, Libya ja Moldova.

Aids-järjestöt ovat jo kauan lobanneet maahantulokieltojen kumoamiseksi. Kieltojen on sanottu olevan enemmän politiikkaa kuin terveyden vaalimista. Kaikissa hiv-positiivisten ulkomaalaisten maahantuloa rajoittavissa maissa on jo omastakin takaa merkittäviä määriä hiv-tapauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 2006 olevan 1,2 miljoonaa hiv-positiivista. Maan tartuntatauteja seuraavan viranomaisen CDC:n mukaan yli puoli miljoonaa yhdysvaltalaista on kuollut aids-peräisiin sairauksiin.

Uuden ulottuvuuden kuvioon tuo New Yorkissa kesäkuun alussa järjestettävä merkittävä hiv-konferenssi. Yhdysvallat on luvannut hiv-positiivisille konferenssivieraille poikkeusluvalla viisumit, mutta newyorkilainen aids-järjestö on varoittanut konferenssin osallistujia poikkeusluvan käytöstä. Kun lupaa on kerran hakenut hiv-positiivisena, säilyy tieto tartunnasta viranomaisten rekistereissä poikkeusluvan umpeutumisen jälkeenkin.

Hoitamattomana elimistön oman puolustusjärjestelmän rapauttava hiv luokitellaan esimerkiksi Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Silti hi-viruksen tartuntatavat, veri ja suojaamaton seksi, ovat niin rajalliset, ettei hiv muodosta samanlaista uhkaa kuin vaikkapa herkästi tarttuva sars.

Eri maat asettavat erilaisia ehtoja hiv-positiivisen maahantulolle, ja säännöt muuttuvat jatkuvasti.

Suurimpaan osaan maailman maista voi matkustaa turistina oli hiv-status mikä tahansa, mutta työ- tai oleskelulupaa varten moni maa vaatii hiv-testin.

Turistina matkustavalle säännökset ovat harmillisia, mutta siirtolaisille jopa vaarallisia. Useat maat karkoittavat maassa asuvat ulkomaalaiset, jos heillä todetaan hiv-tartunta. Moni joutuu jättämään työnsä ja perheensä, muistuttaa Deutche AIDS-Hilfen tutkimus. Pahimmaksi järjestö kuvaa tilannetta muutamissa Aasian ja Lähi-idän maissa, joissa hiv-positiiviseksi todettuja ulkomaalaisia on suljettu vankilaan karkoitusta odottamaan ilman mitään terveyspalveluita.

Moitteetta eivät järjestön raportissa pääse nekään maat, jotka eivät itse muodollisesti testejä vaadi. Isossa-Britanniassa julkinen terveydenhuolto toimii pitkälti ulkomaisten lääkärien ja sairaanhoitajien voimin. Maassa on kohuttu siitä, että moni lääkäreitä tai sairaanhoitajia ulkomailta välittävä yritys vaatii hakijoilta hiv-testejä. Testit ovat nimellisesti vapaaehtoisia, mutta niistä kieltäytyviä ei palkata.

Tieto hiv-positiivisuudesta vaikuttaa tartunnan saaneen elämään monella eri tasolla. Suurimmalle osalle tieto tartunnasta on sokki - käännekohta, jossa moni asia omassa elämässä on mietittävä uusiksi. Psyykkisten, terveydellisten ja so-

siaalisten asioiden lisäksi tiedon myötä pitää perehtyä myös oikeudellisiin kysymyksiin.

Rikos sängyssä?

Testauksessa vastakkain ovat kaksi isoa asiaa: kansanterveys ja yksilön oikeudet. Tieto tartunnasta saa useimmat ihmiset huolehtimaan tarkkaan siitä, etteivät he altista muita tartunnalle, ja siksi testien lisääminen kannattaa. Kaikki tiivistyy ihmisen kontaktiin toiseen ihmiseen.

Hivissä kiertyy toisiinsa monta teemaa, jotka ovat omiaan herättämään hämmennystä, pelkoakin: sairaus, sosiaalinen syrjintä, kuolema ja pelko. Tieto tartunnasta vaikuttaa myös kaikkein intiimeimpään, seksiin ja rakkauteen.

Rovaniemen käräjäoikeudessa on kevään kuluessa pohdittu hiv-positiivisen oikeudellista vastuuta. Siellä on käsitelty hiv-positiivisen, suojaamatonta seksiä kymmenien naisten kanssa harrastaneen miehen tapausta. Tapauksen käsittely jatkuu, kun syytetyn mielentilatutkimus valmistuu.

Tahallinen tartuttaminen on aina tuomittavaa, mutta hiv:n kehittynyt hoito on muuttanut oikeudenkäyntien muotoa Suomessakin. Vuonna 1997 tahallisesta tartuttamisesta tuomittiin käräjäoikeudessa tapon yrityksestä, nyt samankaltaisesta teosta syytetään törkeästä pahoinpitelystä.

Kun hiv-tartuntaa on käsitelty oikeudessa, vastuun tartunnasta on katsottu olevan hiv-positiivisella. Suojaamattomassa yhdynnässä olleesta parista on siis oikeudellisesti vastuussa vain se, jonka hiv-positiivisuus on todettu aiemmin testeissä.

Vielä kimurantimmaksi kysymys testauksesta nousee niissä maissa, joissa hoitoa ei ole saatavilla. On vaikea perustella miksi yksilön kannattaisi tietää tartunnasta, johon ei saa hoitoa. Moni aids-järjestö on moittinut sitä, miten vähän painoa kondomien käytölle hiv-työssä on laitettu. Jos turvaseksi tulisi normiksi, tartunnat vähenisivät, tiesivätpä hiv-positiiviset tartunnastaan tai eivät.

Rovaniemellä käsitellään tapausta, jossa tartunnastaan tietävä ei ole välittänyt suojata kumppaneitaan. Toisen altistaminen tartunnalle on aina vakavaa, mutta erityisen problemaattisia ovat tapaukset, joissa tartunta johtuu muusta kuin piittaamattomuudesta. Unaidsin mukaan Etelä-Aasiassa naisten suurin yksittäinen riskitekijä on avioliitto, sillä valtaosa naisten tartunnoista on peräisin heidän omilta aviomiehiltään.


Kaikki testiin?

Vuosi sitten Maailman terveysjärjestö WHO ja UNAIDS suosittelivat, että hiv-testejä alettaisiin rutiininomaisesti tarjota kaikille terveyspalveluja käyttäville. Aiemmin on siis tarjottu mahdollisuutta hakeutua hiv-testiin, nyt tarjotaan rutiininomaista testiä, josta on mahdollisuus kieltäytyä.

Muutos on merkittävä. Tähän asti hiv-testien suhteen on vannottu neuvonnan ja valinnanvapauden nimeen. Erityisesti on painotettu sitä, että testattavan tulisi paitsi suostua testiin, myös ymmärtää täysin mitä testituloksen tietämisestä seuraa.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2008

 


Muut Kumppani-lehden linkit

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.