Kolumni: Hintojen nousu hyödyttämään köyhimpiä maita

Kirjoittajan mukaan mikroluottovallankumous tulisi ulottaa myös sitä kipeimmin kaipaaviin maaseudun yhteisöihin.

Teksti: Ali Mchumo

PitkätKehitysyhteistyöTalous

Monet maailman köyhimmistä maista eivät nykyisen ennusteen mukaan saavuta YK:n asettamia vuosituhattavoitteita vuoden 2015 määräaikaan mennessä. Niiden talous nojaa perushyödykkeiden tuotantoon, jonka kauppaehtoihin on saatava isoja muutoksia, jos köyhyys mielitään puolittaa.

Perushyödykkeisiin kuuluvat maa- ja metsätalouden tuotteet sekä kaivannaiset. Niiden tuotannosta ja kaupasta saa elantonsa 2,5 miljardia ihmistä.

Monien perushyödykkeiden ja luonnonvarojen hinnat ovat nousseet roimasti vuodesta 2001 lähtien, osin Kiinan ja Intian kysynnän kasvun vuoksi. Tilanne avaa perushyödykkeitä tuottaville kehitysmaille mahdollisuuden käyttää kasvaneita tulojaan köyhyyden nujertamiseen ja todellisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin edistysaskeliin. Se edellyttää noilta valtioilta asianmukaisia poliittisia toimenpiteitä. Ja kansainvälisen yhteisön on raivattava vikkelästi esteitä, tulleja ja tukiaisia, joihin perushyödykkeiden tuottajat törmäävät erittäin protektionistisessa globaalissa ympäristössä.

YK:n perushyödykerahasto CFC perustettiin vuonna 1989. Se pyrkii kehittämään alaa markkinalähtöisesti ja auttaa kehitysmaita vahvistamaan ja monipuolistamaan perushyödyketuotantoaan tavalla, joka edistää talouskasvua ja koko yhteiskunnan kehitystä.

CFC:n hyödykepoliittisen työn tärkeä perusta on niiden ihmisten etujen ajaminen, jotka saavat tulonsa suoraan tai välillisesti alan tuotannosta. Heihin kuuluu 70 prosenttia maailman köyhistä. Moni kehitysmaa, varsinkin Afrikassa, saa yli puolet vientituloistaan perushyödykkeistä.

Vuonna 2007 CFC havaitsi, että kansainvälisen hyödykekaupan muuttaminen ja edunvalvonnan tehostaminen vaativat toimintaa korkeimmalla mahdollisella tasolla. Viime vuoden toukokuussa Brasiliassa järjestetyssä kokouksessa julkistettiin Globaali perushyödykealoite GIC.

GIC lähti hyvin liikkeelle ja oli näkyvästi esillä hiljan Ghanassa pidetyssä YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin Unctadin kokouksessa. Aloitetta tuodaan esiin muillakin kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:n yleiskokouksessa ja kehitysrahoituskokouksissa sekä kontakteissa kansalaisyhteiskuntaan.

CFC rahoittaa merkittäviä hankkeita Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Ne keskittyvät perushyödyketuotannon kehittämiseen tarkoituksena parantaa markkinaehtoja ja vahvistaa tiettyjen tuotteiden pitkän ajan kilpailukykyä. Mukana on sovellettua tutkimusta ja kehitystä, tuottavuuden ja laadun parantamista, teknologian siirtoa, tuotannon monipuolistamista ja jalostusta sekä markkinoinnin ja markkinoille pääsyn kohentamista alueellisella ja koko maailman tasolla.

CFC:n kehitystyötä vaikeuttaa se, että hankkeisiin osallistuville pienviljelijöille ei ole tarjolla tarvittavaa rahoitusta. Ilman investointeja mahdollistavaa rahoitusta viljelijät eivät selviä tiukentuneista markkinaehdoista, uuden teknologian käyttöönotosta tai kiristyvästä koti- ja ulkomaisesta kilpailusta.

Silloin kun maataloudelle tarjotaan rahoitusta, se kohdistuu yleensä suuryksiköille, mikä sulkee valtaosan pientiloista virallisen lainajärjestelmän ulkopuolelle. Siksi mikroluottovallankumous tulisi ulottaa sitä kipeimmin kaipaaviin maaseudun yhteisöihin.

Jos kansainvälinen yhteisö aikoo täyttää kehityssitoumuksensa, vuosituhattavoitteet mukaan lukien, nykyistä kehitysapupolitiikkaa on muutettava. Voimavaroja on ohjattava lisää maatalouteen ja perushyödyketuotannon kehittämiseen, kuten myös Maailmanpankin World Development Report 2008 esittää.

Esiintyy aiheellista huolta siitä, että tilaisuus menetetään, ellei ryhdytä pitkän aikavälin ponnisteluihin kesällä 2005 pidetyn maailman rikkaimpien maiden ja Venäjän G8-huippukokouksen antamien lupausten toteuttamiseksi. Perushyödykkeiden merkitys kehitykselle vahvistettiin myös Heiligendammin G8-kokouksessa 2007.

Nyt on oikea hetki kansainvälisen yhteisön tarttua tilaisuuteen ja lisätä apuaan perushyödykkeistä riippuvaisille kehitysmaille, jotta ne pystyvät käyttämään hyväkseen hinnannousun ja suuntautumaan kohti kasvua, kestävää kehitystä ja vuosituhattavoitteiden täyttämistä.


Kirjoittaja on YK:n alaisen Common Fund for Commodities (CFC) -rahaston toimitusjohtaja.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!