Hiphopparin päiväkirja

Tavallinen arki ei näytä kaikkialla samalta.

Teksti: Timo Santala

LyhyetMuuttoliike ja pakolaisuusKulttuuriAmerikkaLatinalainen AmerikkaKaribiaKuubaEurooppaLänsi-EurooppaSuomi

 

TIMO SANTALA

sankari.jpg

 

Randy Acosta käsittelee rap-lyriikoissaan maahanmuuttajien arkea.

"Uusi elämä, uusi maa, uudet värit, uusi ilmasto, uudet tavoitteet, uudet maut, uusi totuus ja uusi kieli, jotka pitää oppia ymmärtääkseen tätä kaupunkia."

Näin laulaa kuubalainen räppäri Randy Acosta uudesta kotimaastaan kappaleessaan Nueva Yo (Uusi Minä). Suomeen hän muutti suomalaisen vaimonsa kanssa reilu vuosi sitten.

Maahanmuuttajan arki ei aina ole helppoa, varsinkaan jos tulee Suomeen Kuubasta. Oleskelu- ja työluvan hankkiminen ei Kuuban byrokratiaviidakon jälkeen välttämättä tunnu kovin vaikealta, mutta vastaan tulee muita haasteita. Vuokrarahat pitää tienata, vaikka Acostan mukaan onkin hienoa, että työstä saa oikeaa palkkaa toisin kuin Kuubassa.

Myös erilaisuus, yksinäisyys ja rasistiset asenteet tuntuvat pahalta. "Pitää oppia, kenelle näistä kaikista olen sosiaalinen ongelma", hän laulaa Nueva Yo:ssa. Onneksi omat kokemukset voi purkaa paperille.

"Rap-lyriikoiden kirjoittaminen on minulle kuin päiväkirja, se helpottaa oloa."

Randy kertoo, että Kuubassa ympärillä oli aktiivinen hiphop-yhteisö, jonka kanssa jakaa musiikki ja sanoitukset, Suomessa ei oikein ketään. Keikkailukin tuntuu vähän vaillinaiselta, koska suomalaiset eivät ymmärrä espanjankielisiä lyriikoita.

Mutta onneksi internet ei ole laiton niin kuin Kuubassa. Hänen Myspace-musiikkiyhteisössä saamansa palautevyöry kertoo, että sanoitukset ovat koskettaneet monia latino-maahanmuuttajia ympäri maapallon.

"On niin monia ihmisiä, jotka käyvät läpi samaa elämänvaihetta." Ensimmäisellä keikalla Venezuelassa ihmiset lauloivat mukana, vaikkei Randy ollut aiemmin edes käynyt koko maassa.

Kaikesta huolimatta elämä Suomessa tuntuu hyvältä. Randy kehuu rauhallisuutta; Kuubassa poliisi saattoi koska vain pysäyttää kadulla ja vaatia henkilöllisyystodistusta nähtäväksi. Kaupungista toiseen ei Kuubassa saa matkustaa ilman kirjallista lupaa ja räppäri lököttävissä housuissa on luonnostaan epäilyttävä.

Suomessa Randy saa kulkea kadulla rauhassa, toisinaan jopa liiankin rauhassa: "Suomessa ei paljon oteta kontaktia, eikä puhuta vieraille."

Muistot Kuubasta ovat läsnä Suomen arjessakin. Perheen ja lähimmäisten kaipuu sekoittuu helposti kovaan arkeen ja biisi­politiikkaan. "Rakas vieraille, omille lapsilleen hapan", kuten Randy Kuubasta laulaa. Niin, maahanmuuttaja on vieras täällä, ja nyt vieras jo synnyinmaassaankin. Mutta laulaa voi missä vain - vieraskin.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2008

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!