Lyhyet palat

Kashmir houkuttelee turisteja. Swazimaan postit jakavat humanitaarista apua. Malarialääkkeet auttavat koulunkäyntiä Keniassa. Nigeria kamppailee veriöljyä vastaan.

LyhyetMatkailuKauppaTerveysYmpäristö

Ilmastonmuutos uhkaa Venäjää

Venäjä. Ilmastonmuutos aiheuttaa Venäjällä sekä lisääntyviä tulvia että vesipulaa, selviää Venäjän WWF:n ja brittiläisen kansalaisjärjestön Oxfamin heinäkuussa julkaisemasta raportista. Myös äärimmäisten sääilmiöiden kuten hurrikaanien arvioidaan yleistyvän. Pohjois-Venäjän ikirouta sulaa hiljalleen.

Erityisesti Etelä-Venäjällä esiintyy ilmastonmuutoksen myötä enemmän kuivuutta, joka uhkaa maanviljelyä. Viljantuotanto saattaa tippua vuoteen 2015 mennessä noin 11 prosentilla. Samalla aikavälillä alueen vesivarat saattavat huveta jopa viidenneksellä.

Metsät peittävät suuren osan Venäjän pinta-alasta, mutta niistä ei ole pelastukseksi ilmastokriisiin. Metsät pystyvät imeyttämään enimmillään vain noin 20 prosenttia maan vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

Raportissa vaaditaan Venäjää vähentämään kasvihuonepäästöjä huomattavasti. Tätä pidetään realistisena, sillä energiankulutus väheni Venäjällä neljänneksellä vuosina 2000-2005 yksinkertaisten energiansäästötoimien ansiosta.

Matkalle Kashmiriin?

Intia. Kashmirin kiistelty alue Intian ja Pakistanin välissä pyrkii taas houkuttelemaan turisteja. Matkailijat ovat pitkään karttaneet Kashmiria väkivaltaisuuksien pelossa. Nyt Intian puoleisen Jammun ja Kashmirin osavaltion pääministeri Ghulam Nabi Azad haluaa tehdä aluees­ta kansainvälisen golf-matkailun keskuksen. Myös seikkailulomailijoita houkutellaan.

Tänä vuonna Kashmiriin valmistuu viides golf-rata, johon osavaltio on sijoittanut 6,2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Heinäkuussa Kashmirissa järjestettiin kansainvälinen melontakilpailu, johon osallistui joukkueita Euroopasta. Myös osavaltion vuorten avaamista kiipeilijöille ja patikoijille harkitaan. Pääsy vuorille on estetty 1990-luvun puolestavälistä lähtien, jolloin kapinalliset kidnappasivat kiipeilijöitä.

Väkivaltaisuudet maanpäälliseksi paratiisiksikin kutsutussa Kashmirissa ovat vähentyneet selvästi viime vuosina. Vuonna 2007 Kashmirissa vierailikin 25 000 ulkomaalaista turistia. Monet länsimaat, Suomi mukaan lukien, kuitenkin edelleen neuvovat kansalaisiaan välttämään Kashmiria.

Sekä Intia että Pakistan vaativat Kashmiria itselleen, ja maat ovat sotineet alueesta kolme kertaa.

Korruptio uhkaa metsiä

Maailma. Ruoan, puun ja bioenergian kasvava kysyntä saattaa johtaa lähivuosina ennennäkemättömään metsien tuhoon, todetaan eri maiden järjestöjen yhteenliittymän, Rights and Resources Initiativen, heinäkuussa julkaistuissa raporteissa. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan yli 500 miljoonaa hehtaaria lisää maata. Suuri osa tästä tulee todennäköisesti trooppisista sademetsistä.

Myös metsiensuojelulla on riskinsä. Ryhmän johtaja Andy White totesi Guardianin haastattelussa, että jos paikallisille ihmisille ei anneta omistusoikeuksia metsään, suuri osa metsiensuojelurahoista saattaa mennä korruptioon. Paikalliset yhteisöt suojelevat metsiä hänen mukaansa paremmin kuin hallitukset.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa Britannia ja Norja ovat luvanneet noin 140 miljoonaa euroa metsiensuojeluun Kongon alueella. On todennäköistä, että Kioton sopimuksen jälkeinen ilmastosopimus vaatisi muitakin rikkaita maita maksamaan trooppisten metsien suojelusta.

Postit jakavat apua orvoille

Swazimaa. Swazimaan postit ovat saaneet uuden tehtävän - humanitaarisen avun välittämisen. Unicefin, Pelastakaa lapset -järjestön ja Swazimaan hallituksen viime marraskuussa aloittamassa hankkeessa postien kautta on jaettu rahaa orvoille tai muuten heikossa asemassa oleville lapsille. Hanke kesti puoli vuotta, mutta Unicef suosittelee sen jatkamista vastaisuudessakin.

Tarkoituksena oli antaa lasten huoltajille pankkikortin tapainen sähköinen kortti, jolla nämä voisivat nostaa hallituksen maksaman kuukausittaisen avustusrahan postista. Korttien kanssa ilmeni ongelmia, mutta hankkeen perusajatusta pidettiin toimivana myös käytännössä. Lapsille maksettiin 30 Etelä-Afrikan randia eli noin 2,5 euroa kuukaudessa. Kotitalouksille maksettiin tämän lisäksi 45 randia eli hieman alle neljä euroa kuukausittain.

Swazimaan postiverkosto ulottuu myös maan syrjäseuduille, ja maaseudulla asuvien on helpompi päästä postiin kuin esimerkiksi pankkiin. Posteissa on aiemminkin voinut muun muassa maksaa laskuja.

Unicefin mukaan Swazimaassa jää satoja tuhansia lapsia orvoiksi hiv-epidemian vuoksi. Swazimaan väestöön suhteutetut hiv-tartuntaluvut ovat maailman korkeimmat. Avun tarvetta on lisännyt myös kuivuudesta johtuva ruokapula.

Tytöt vähenevät Intiassa

Intia. Vaurastuminen ei paranna tyttöjen asemaa Intiassa - pikemminkin päinvastoin. Brittiläisen

ActionAid -järjestön mukaan yhä useampi tyttöalkio abortoidaan tai jo syntynyt tyttölapsi tapetaan. Vuodesta 2001 lähtien tyttöjen määrä on jatkuvasti vähentynyt, merkittävimmin taloudellisesti hyvinvoivissa kaupunkilaisperheissä.

ActionAid on julkaissut yhdessä kanadalaisen kehitystutkimuslaitoksen kanssa laatimansa Disappearing Daughters -raportin, jota varten haastateltiin yli 6 000 perhettä viidessä Luoteis-Intian osavaltiossa. Syntyvyyslukuja myös verrattiin valtakunnallisiin tilastoihin. Niiden mukaan jokaista tuhatta poikaa kohden pitäisi syntyä 950 tyttöä. Tutkituissa osavaltioissa tyttöluku jää alle kahdeksansadan.

Abortteihin houkuttelevat helposti saatavat - vaikka jo vuodesta 1994 kielletyt - sukupuolen selvittämiseen käytetyt ultraäänitutkimukset.

Yksi keskeinen syy tyttöjen torjuntaan on myötäjäisjärjestelmä, jonka noudattaminen voi viedä morsiamen perheen perikatoon.

Moitteita Afganistanin avulle

Afganistan. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan YK:n poliittisen ja humanitaarisen toiminnan kytkeytymisestä toisiinsa Afganistanissa. Kuusi kansainvälistä järjestöä kritisoi YK:n Afganistanin avustusohjelmaa, Unamaa.

Järjestöjen mielestä Unama on huolestuttavan vaitonainen Afganistanin pahenevasta humanitaarisestä kriisistä. Moitteita saavat myös Unaman niukat resurssit avun koordinointiin.

Erityisen huolissaan järjestöissä ollaan kansainvälisten sotilasjoukkojen lisääntyvästä osallistumisesta avustusten jakamiseen ja jälleenrakennukseen. Sotilaiden läsnäolo herättää epäilyjä puolueettomuudesta. Viimeisen puolen vuoden aikana ainakin 16 kansalaisjärjestöjen työntekijää on siepattu ja 12 kuollut.

Malarialääkkeistä apua koulunkäyntiin

Kenia. Malarialääkitys parantaa koulumenestystä, tutkijat sanovat. Ryhmä lääketieteen tutkijoita Ke­niasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista tutki ennalta ehkäisevän malarialääkityksen vaikutuksia Länsi-Keniassa. 5-18 -vuotiaille koululaisille annettiin lääkekuuri riippumatta siitä, oliko heillä todettu malariaa.

Malaria-alueella kasvaneilla lapsilla on yleensä vastustuskyky taudille. Tästä huolimatta monilla lapsilla on malarialoisia, jotka saattavat aiheuttaa anemiaa eli punasolujen vähäisyyttä veressä. Anemia voi puolestaan johtaa ajattelukyvyn heikkenemiseen ja tätä kautta huonoon koulumenestykseen.

Tutkitulla alueella Länsi-Keniassa jopa puolella kouluikäisistä lapsista arvioidaan olevan malarialoisia. Koululaisille annettu malarialääkekuuri paransi selvästi heidän keskittymiskykyään opinnoissa.

Malaria on yksi yleisimmistä pienten lasten kuolinsyistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta sen vaikutuksia kouluikäisiin ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Uusi tutkimus julkaistiin lääketieteen aikakauslehdessä The Lancetissa heinäkuussa.

Nigeria tarvitsee apua veriöljyä vastaan

Nigeria. Veritimantit ovat tulleet tunnetuiksi Hollywoodia myöten. Samasta ilmiöstä on kyse myös veriöljyssä: öljyä kaupataan jotta saadaan aseita, jotka puolestaan mahdollistavat väkivallan.

Nigeria on pitkään ollut Afrikan suurin öljyntuottaja. Se on kuitenkin menettänyt paikkansa öljyä tuottavan delta-alueen konfliktin vuoksi. Tällä hetkellä alueella taistelevat kolmen etnisen pääryhmän puolisotilaalliset joukot valtion joukkoja vastaan.

Nigerian presidentti Umaru Yar’Adua vertaili verisiä aarteita toisiinsa Japanissa rikkaiden maiden G8-kokouksessa. Hänen mukaansa tarvitaan kansainvälistä apua, jotta laiton öljy- ja asekauppa saadaan kuriin. Laitonta kauppaa ohjaavat ihmiset, jotka etsivät halpaa raakaöljyä kansainvälisille markkinoille, presidentti totesi puheessaan.

Öljyn salakuljetuskartelliin kuuluu delta-aktivistien mukaan jäseniä Nigerian valtiollisesta öljy-yhtiöstä, maan hallituksesta, armeijasta ja kansainvälisistä öljy-yhtiöistä. Aktivistien mukaan salakauppaa ei voitaisi käydä ilman hallituksen ja armeijan sekaantumista asiaan. <

Bhutanin munkeille lisää liksaa

Bhutan. Bhutanilaisten lamojen, munkkien ja muiden rekisteröityneiden uskonnonharjoittajien taloudellinen tilanne koheni huomattavasti, kun heille maksettava kuukausiraha, soel phong, tuplattiin. Korotuksen jälkeen päätoimisten uskonnonharjoittajien soel phong on 1 705 ngultrumia - reilut 25 euroa - kuukaudessa. Korotus maksetaan takautuvasti huhtikuun alusta.

Buddhalaisessa Bhutanissa elää 6 900 uskonnolliselle elämälle omistautuneeksi rekisteröitynyttä ihmistä. Heistä yli 2 000 saa palkkaa, loppujen toimeentulo perustuu pelkkään kuukausirahaan, joka maksetaan joko käteisenä heille itselleen tai ruokana heidän yhteisölleen, esimerkiksi luostarille.

Soel phongin ohella myös uskonnollisten johtajien ja luostarikoulujen opettajien palkat nousivat. Maan korkein uskonnollinen johtaja Je Khenpo nauttii nyt 90 000 ngultrumin (noin 1 330 euron) kuukausipalkkaa. Luostarien johtajien on tyytyminen kymmenesosaan siitä.

Korotus oli hartaasti odotettu, sillä elinkustannusten muutoksista huolimatta soel phong pysyi samana 20 vuotta.

Intiassa silkkipula

Intia. Kiinan toukokuisen maanjäristyksen jälkivaikutukset eivät rajoitu paikallisiin ja välittömiin tuhoihin. Sichuanin luonnonkatastrofin seuraukset tuntuvat myös esimerkiksi miljoonan silkkiteollisuudessa työskentelevän intialaisen elämässä.

Normaalina vuonna Kiinasta tuodaan Intiaan 10 000 tonnia silkkiä. Suurin osa Sichuanin silkkitoukkien kasvatukseen käytetyistä mulperipuu-viljelmistä kuitenkin tuhoutui maanjäristyksessä, ja silkistä on pulaa Kiinassakin. Raakasilkin hinta on noussut jo jopa kolmanneksella.

Intian silkkiteollisuus on lähes maanlaajuista, ja silkkipulan seurauksista kärsitään noin 60 000 intialaisessa kylässä ja kaupungissa.

Kiina sijoittaa - vastuullisesti

Kiina. Kiinan valtion sijoitusrahasto CIC ilmoitti kesäkuussa, että se panostaa eettiseen sijoittamiseen. Se ei aio pistää rahojaan uhkapeli-, tupakka- ja aseteollisuusyrityksiin, rahaston johtaja Gao Xiqing kertoi.

"Tutkimme puhdasta energiaa ja ympäristöystävällistä sijoittamista", Gao Xiqing sanoi Pekingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Yhdysvalloissa ja Saksassa poliitikot ovat epäilleet, että CIC tekisi investointipäätöksiä poliittisin perustein. CIC:n edustajat ovat sanoneet, että se nojaa sijoituspäätöksissään taloudellisiin perusteisiin.

Rahasto aloitti sijoitustoiminnan viime vuonna. Se on muun muassa ostanut noin 10 prosentin osuuden kansainvälisestä investointipankista Morgan Stanleysta. Rahastolla on käytettävissään jopa 90 miljardia Yhdysvaltain dollaria sijoituksiin ulkomailla.

Asiasta kertoi Financial Times.

Kiina saa ostaa norsunluuta

Kiina. Kiina sai heinäkuussa luvan ostaa yksittäisen erän norsunluuta ryhmältä afrikkalaismaita. Asiasta päätti uhanalaisten lajien suojelua valvova, YK:n ympäristöohjelman alainen Cites-sihteeristö heinäkuussa.

Kiina on maailman suurin laittoman norsunluun markkina-alue. Uhanalaisilla eläimillä käytävää kauppaa tutkivan Traffic-järjestön mukaan maa on viime vuosina kuitenkin rajoittanut kauppaa.

Nyt myytävä luuerä tulee norsuista, jotka ovat kuolleet luonnollisesti Botswanassa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet Citesin päätöstä ja arvioineet, että se lisää norsunluun kysyntää.

Norsunluun kauppa on ollut kiellettyä vuodesta 1989 saakka. Vuonna 1999 Cites kuitenkin päätti sallia yksittäisen kaupan Japaniin. Se onkin tähän asti ollut ainoa maa, jolla on lupa ostaa norsunluuta.

Tansania turvaa sähkönsaantia biokaasulla

Tansania. Tansaniaan rakennetaan maailman ensimmäinen
sisalagaave-kasvin jätteillä toimiva biokaasutehdas.

Asiantuntijoiden mukaan uusi tehdas tuottaisi tarpeeksi luotettavaa energiaa sisalagaave-teollisuudelle Tanga-seudulla. Sen lisäksi tehtaasta riittää sähköä myös tehtaiden lähistöllä sijaitseviin kyliin. Ylijäämä sähkö myydään kansalliseen sähköverkkoon.

Sisalagaavea viljellään sen vahvan kuidun vuoksi narujen ja köysien raaka-aineeksi.

Epäluotettava sähkönsaanti heikentää Tansanian teollisuuden tuotantoa ja sitä kautta maan taloutta.

Uusi tehdas auttaa osaltaan turvaamaan sähkönsaannin tehtaille. Samalla se toivottavasti myös ratkaisee sisalagaave-kasvien aiheuttaman jäteongelman.

Bolivia yrittää siirtyä kokasta riisiin

Bolivia. Bolivian maanviljelijät saavat vastaisuudessa lainoja riisinviljelyyn, jos he rajoittavat kokalehden tuotantoa.

"Kokan viljelyä ei tulla lopettamaan kokonaan, mutta sitä ei myöskään saa viljellä täysin vapaasti", Bolivian presidentti Evo Morales sanoi kesäkuussa.

Morales on pitkään puolustanut kokanviljelijöitä ja vastustanut Yhdysvaltojen vaatimuksia kokalehden viljelyn lopettamiseksi Boliviassa.

Kokalehteä saa viljellä enimmillään noin 1 350 neliömetrin alueella. Jos viljelijä noudattaa rajoitusta, hän voi saada riisin tai maissin istuttamiseen 500 Yhdysvaltain dollarin suuruisen lainan.

Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokalehden tuottaja. Kokalehti on tärkeä Andien alkuperäiskansojen kulttuurissa, mutta siitä valmistetaan myös kokaiinia, jota salakuljetetaan Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kokaiinin kysyntä kasvaa, ja viime vuonna kokalehden tuotanto Boliviassa kohosikin viisi prosenttia.

Wal-Mart puhdistaa imagoaan

Yhdysvallat. Wal-Mart, maailman suurin vähittäismyyjä, on liittynyt laittomia hakkuita vastustavaan rintamaan.

Yhdysvaltalainen kauppaketju Wal-Mart liittyi Maailman luonnonsuojelujärjestön (WWF) Global Forest & Trade Network -nimiseen verkostoon. Kauppajätti sitoutuu käyttämään enemmän puuta kestävistä ja sertifioiduista lähteistä.

Wal-Mart myös lupaa lopettaa puun ostamisen laittomasta tai tuntemattomasta lähteesta viiden vuoden sisällä.

Kauppaketju tuo puuta huonekaluja varten Amazoniasta, Venäjältä, Pohjois-Kiinasta, Indonesiasta ja Mekongin alueelta Kaakkois-Aasiasta.

Kansalaisjärjestöt, media ja muut tahot ovat arvostelleet jatkuvasti Wal-Martia muun muassa työntekijöidensä oikeuksien polkemisesta, tavarantoimittajien huonosta kohtelusta, lapsityövoimasta, ympäristöasioista, julkisten tukien käytöstä ja yhtiön turvallisuussäännöistä.

Yhdysvallat on maailman suurin teollisen puun, selluloosan ja paperin kuluttaja. Se on myös kärkipäässä niiden maiden joukossa, jonne viedään puuta alueilta, joissa laittomat hakkuut ja laiton kauppa ovat tavallisia, kuten Indonesiasta, Kiinasta ja Brasiliasta.

Tyhmä kysymys: Saako ekosähköä?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaisi esittää.

Helsingin Energia mainostaa nettisivuillaan ympäristöystävällisempää sähkövaihtoehtoa: ympäristöpennisähköä. Se tuotetaan vesivoimalla Vanhankaupunginkosken museovesivoimalassa ja tuulivoimalla Meri-Porin ja Raahen merituulivoimaloissa. Sähkön normaalia korkeammasta hinnasta maksetaan myös osa erityiselle ympäristöpennitilille, jonka varat käytetään ympäristön hyväksi. Ekosähköllä on melkein 7 000 käyttäjää.

Tuore muuttaja halusi kesäkuussa ottaa uuteen kotiinsa ympäristöystävällisen sähkön, mutta Helsingin Energiasta myytiin ’ei-oota’. Mistä on kysymys?

Helsingin Energian viestintäpäällikkö Ulla-Maija Alander vastaa:

"Ympäristöpennisähkö on tällä hetkellä myyty loppuun. Siihen on kaksi syytä. Helsingin Vanhankaupunginkosken museovesivoimalassa vaurioitui joulukuussa turbiinin akseli, jota korjataan. Ja toisaalta tuulivoiman kapasiteettia ei voi lisätä noin vain, vaan siinä menee aikansa. Museovesivoimalan korjaus kestää noin vuoden.

Tuulivoimaa tuotetaan Meri-Porin ja Raahen merituulipuistoissa. Niiden kautta saatava kapasiteetti on käytössä. Alun perinkin ajatuksena oli se, että kapasiteettia lisätään sen mukaan, kun kysyntää tulee lisää. Kysynnän tarkkaa määrää ei lähdetty arvioimaan. Porin Tahkoluodon edustalle on tulossa tuulipuisto, jossa Helsingin Energia on ympäristöpennivaroin mukana.

Suuri 1000-2000 megawatin merituulihankkeemme Etelä-Pohjanmaan Voiman kanssa lisää toteutuessaan tuulivoiman käytön kapasiteettia huomattavasti.

Kunnes tilanne korjaantuu, ympäristöpennisähkölle on jonotuslista, johon voi ilmoittautua nettisivuillamme."
Kuukauden kamppis: Vasektomia ei houkuttele
Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Pohjois-Tansanian miehiä on yritetty houkutella vasektomiaan eli siemenjohtimien katkaisuun lapsilykyn lopettamiseksi. Engender Health -järjestön perhesuunnitteluhankkeen tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi.

Acquire-kampanja ei nimittäin ole tuottanut merkittävää tulosta. Vuoden 2007 alusta lähtien vain kahdeksan miestä on rohjennut päättää lapsimääränsä olevan lopullisesti riittävä. Samassa ajassa 10 300 pohjoistansanialaista naista on valinnut ehkäisykeinokseen sterilisaation.

Alueellisen perhesuunnittelukampanjan kenttäpäällikkö Rehema Kahando uskoo, että miehiä pidättelevät toisaalta pelko kehoon kajoamisesta; toisaalta vakaumus siitä, että ehkäisy ei ole miesten asia.

Engender Health -järjestön mukaan vasektomia on yksi varmimmista ja kustannustehokkaimmista ehkäisykeinoista.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!