Biodieselin vietnamilaiset kasvot

Olisiko jatropha-kasvista öljypalmua paremmaksi vaihtoehdoksi biopolttoaineena? Vietnamilaisessa Dao Xan kylässä monen maanviljelijän elämä on kääntynyt parempaan sen ansiosta.

Teksti: Paula Tommila

PitkätTalousEnergiaYmpäristöIlmastonmuutosAasiaKaakkois-AasiaVietnam

 

PAULA TOMMILA

bio.jpg

 

Do Ngoc Thanh viljelee jatrophaa Dao Xan kylässä Vietnamissa.

Maanviljelijä Do Ngoc Thanh esittelee kasvien peittämää mäennyppylää. Kohteena ovat alle puolen metrin korkuiset nuoret pensaat. Parin vuoden kuluttua kasveista kerätään siemensatoa, josta voidaan puristaa biodieselin valmistukseen käytettävää öljyä.

Jatropha on muutaman metrin korkuiseksi kasvava pensas, jota on perinteisesti käytetty muun muassa saippuan ja lääkkeiden valmistuksessa. Nykyään kasvi tunnetaan ennen kaikkea biodieselin raaka-aineena. Monet tahot kansalaisjärjestöistä öljyjätteihin ovat kiinnittäneet huomionsa jatrophaan sen helpon kasvatettavuuden takia.

Biopolttoaineiden on ajateltu olevan helppokäyttöisiä ja vähäisesti päästöjä tuottavia vaihtoehtoja energiantuotantoon. Tämän lisäksi bioenergiakasvien viljelyn on toivottu jakavan energiatuloja nykyistä tasaisemmin maailman köyhien ja rikkaiden välillä.

Viime aikoina on kuitenkin herätty biopolttoaineiden nurjaan puoleen. Kasvien tuotannossa ja jalostuksessa syntyy runsaasti päästöjä, ja polttoainepeltojen tieltä raivataan hiilidioksidinieluina toimivia sademetsiä. Suuri ongelma on myös köyhyyden lisääntyminen, kun ruoan hinta nousee viljapeltojen muuttuessa polttoainetukuiksi.

Jatropha ei suoranaisesti kilpaile kasvualasta ravintokasvien kanssa, eikä sen tieltä tarvitse kaataa sademetsiä, sillä sitä voidaan viljellä sellaisillakin joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Se selviää kuivissa oloissa, eikä vaadi ravinteikasta kasvualustaa - päinvastoin se muokkaa kovaa maata niin, että aluetta voidaan myöhemmin käyttää muiden kasvien viljelyyn.

Jatrophaöljyn hehtaarisadot eivät ole yhtä suuret kuin sen kovimman kilpailijan palmuöljyn, mutta se pärjää vertailussa ravintona käytetyille öljykasveille. Jatropha on levinnyt Keski-Amerikasta ympäri maailmaa ja esiintyy Vietnamissakin luonnonvaraisena.

Jatropha-metsät talouskasvun apuna

Vietnam on kivunnut rutiköyhästä ja suljetusta kommunistivaltiosta kilpailukykyiseksi Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Rahan arvo on kuitenkin laskenut viime aikoina hälyttävästi, ja toukokuussa 2008 inflaatio ylitti 25 prosenttia. Aasian uuden taloustiikerin pelätäänkin syöksyvän syviin ongelmiin.

Ulkomaisia investointeja houkutellakseen Vietnam on innokas kehittämään uusiutuvan energian sektoria, joka on tällä hetkellä kansainvälisesti trendikäs ala.

Maa on julkaissut puhtaan polttoaineen strategian, jonka mukaan viisi prosenttia maassa käytetyistä liikennepolttoaineista tulee olla peräisin uusiutuvista lähteistä vuoteen 2025 mennessä. Erityistä huomiota kiinnitetään jatrophasta, käytetyistä ruokaöljyistä sekä kissakalan rasvasta valmistettuun biodieseliin.

Tiheään asutussa Vietnamissa on noin viisi miljoonaa hehtaaria joutomaata. Suurin osa alueista sijaitsee pohjoisen ja keskiosan köyhissä maakunnissa, joissa kestämättömät viljelytavat ovat köyhdyttäneet maaperän viljelykelvottomaksi. Näille alueille aiotaan nyt levittää jatropha-viljelmiä.

Jatrophaa viljellään Vietnamissa tällä hetkellä noin 2 000 hehtaarilla, mutta pinta-ala on tarkoitus moninkertaistaa lähivuosina. Suurin osa olemassa olevista viljelmistä on nuoria, eikä niistä ole ehditty saada kunnollista satoa.

Usko jatrophan hyötyihin on kuitenkin vankka erityisesti viranomaisten, tutkijoiden ja yrittäjien keskuudessa. Pikkuhiljaa yhä useampi viljelijäkin on rohkaistunut mukaan uuden kasvin kasvattamiseen.

"Tavoitteenamme on vähentää päästöjä, parantaa viljelijöiden toimeentuloa sekä vähentää polttoainetuonnin tarvetta. Päätavoite on tietysti energiaongelman selvittäminen", kertoo professori Tuan Thanh Tayn yliopistosta. Professori Tuan johtaa valtion rahoittamaa projektia, jossa on tarkoitus kehittää mahdollisimman hyvin Vietnamiin soveltuvaa jatropha-siemenkantaa sekä kouluttaa viljelijöitä ymmärtämään jatrophan edut ja mahdollisuudet.

Sirkat pelloilta ruokapöytään

Do Ngoc Thanh työskentelee kotikylässään hanoilaisen jatropha-yrityksen palkallisena työnjohtajana. Yritys osti alueen maankäyttöoikeudet paikallisilta viljelijöiltä, joista osa työskentelee nyt aiemmin omistamillaan pelloilla. Myös Thanh myi osan maistaan yritykselle, mutta piti itsellään hehtaarin, jolla hän viljelee vahapuuta ja maniokkia.

Jatrophan viljely Dao Xassa aloitettiin kuusi vuotta sitten. Ensimmäinen yritys epäonnistui, koska käytetty istutustekniikka ei soveltunut alueelle ja sirkat söivät suuren osan taimista.

Nykyään kasvit myrkytetään sadekauden alkaessa, ja jäljelle jääville sirkoillekin on keksitty tehtävää. Tuholaiset ovat paikallisessa kulttuurissa herkkuruokaa ja kyläläiset keräävät niitä mielellään myydäkseen ne torilla.

Thanh on luottavainen tulevaisuuden suhteen, muttei halua rakentaa sitä pelkästään jatrophan varaan. Jatrophan viljelystä saamillaan lisätuloilla hän on kustantanut lastensa opintoja sekä hankkinut uuden kännykän ja moottoripyörän. "Toivon, että molemmat lapseni voivat opiskella korkeakoulussa. Jos he eivät pääse yliopistoon, he voivat jatkaa työtäni."

Viljelijät voivat viljellä jatrophaa itse tai työskennellä jatropha-yhtiölle. Thanhin työllistävä yritys maksaa viljelijöilleen 20 prosenttia paikallista keskivertopalkkaa enemmän. Yrityksen mukaan se huolehtii siitä, että viljelijöillä on mahdollisuus lisätuloihin silloin, kun jatropha ei vielä tuota satoa. Se jakaa viljelijöille nopeakasvuisten kasvien siemeniä. Jatrophan tuottaessa satoa yritys kerää siemenet viljelijöiltään, puristaa niistä öljyn ja valmistaa jäljellejäävistä proteiinipitoisista siemenkakuista eläinrehua.

Uhka ja pelastaja

Jatropha-innostuksen vaikutukset eivät ole pelkästään myönteisiä. Jos kasvin viljely todella osoittautuu kannattavaksi, vaarana on, että sitä ryhdytään viljelemään myös muuhun tuotantoon soveltuvilla alueilla. Karuimmat jatropha-uutiset ovat kantautuneet Burmasta, jossa sotilasjuntta on pakottanut ihmiset viljelemään jatrophaa ruoan sijaan.

Vietnamin valtio ei salli jatrophan viljelyä mailla, joilla kasvaa metsää, tai jotka soveltuvat tärkeiden ruokakasvien viljelyyn. Kommunistisessa järjestelmässä sääntöjä yleensä noudatetaan tarkasti, mutta kuten kaikissa suurten tuloerojen maissa, korruptiolla ja ihmisten välisillä suhteilla on toisinaan enemmän painoarvoa. Lisäksi monimutkaiset maankäyttöoikeudet voivat vaikuttaa maankäyttöpäätöksiin.

Jos jatropha-viljelmät kuitenkin onnistutaan rajoittamaan ainoastaan muuhun tuotantoon kelpaamattomille alueille, kasvista voi tulla osaratkaisu moniin Vietnamia vaivaaviin ongelmiin maaseudun köyhtymisestä metsitykseen ja energiantuotantoon.

Maailman energiauutiset ovat kantautuneet myös Dao Xan kylään.

"Energia ei ole iso ongelma ainoastaan Vietnamissa, vaan myös muissa maissa. Siksi olen tyytyväinen, että viljelen jatrophaa taatakseni tulevaisuuden energiaturvallisuuden", Thanh toteaa.


Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2008


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Paula Tommila