Yhdysvaltojen raja alkaa Etelä-Meksikosta

Valtio voi ulottaa rajansa myös kauas varsinaisen ulkorajansa ulkopuolelle - Yhdysvaltoihin pyrkivät siirtolaiset kohtaavan rajan jo Meksikon puolella.

Teksti: Silja Ylitalo

PitkätIhmisoikeudetMuuttoliike ja pakolaisuusAmerikkaLatinalainen AmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallatKeski-Amerikka
IRINEO MÚJICA
teem4.jpgMeksikon armeijan sotilas hyökkää Yhdysvaltoihin pyrkivän siirtolaisen kimppuun.

Monelle siirtolaiseksi pyrkivälle raja tulee vastaan jo paljon ennen määränpäätä. Meksikossa viranomaiset ottavat vuosittain kiinni kymmeniätuhansia maan läpi kulkevia, Yhdysvaltoihin pyrkiviä siirtolaisia. Monet eivät pääse Meksikon eteläosia pidemmälle.

Noin neljäsosa paperittomista siirtolaisista tulee Yhdysvaltoihin Meksikon eteläpuolisista Keski-Amerikan maista. Vuonna 2006 Yhdysvaltain rajaviranomaiset palauttivat 50 000 siirtolaista Guatemalaan, Hondurasiin, El Salvadoriin, Nicaraguaan ja muualle Keski-Amerikkaan.

Samana vuonna Meksikon viranomaiset ottivat kiinni ja karkottivat lähes 180 000 Meksikon kautta Yhdysvaltoihin pyrkinyttä keskiamerikkalaista.

"Läpikulkumatkalla Meksikon halki siirtolaiset ovat täysin rikollisten armoilla. He joutuvat ryöstetyiksi, pahoinpidellyiksi ja hyväksikäytetyiksi. Viranomaiset eivät ota heistä mitään vastuuta", meksikolaisten siirtolaisjärjestöjen verkoston Foro Migracionesin puhemies Martha Villarreal sanoo.

Yhdysvaltojen tiukka siirtolaispolitiikka heijastuu Meksikoon: kun maiden välinen raja ei pidä, etelänaapuri saa moitteet niskaansa. Estääkseen siirtolaisten pääsyn rajalle asti Meksiko sallii jopa järjestäytyneen rikollisuuden.

Yhdysvaltalais-meksikolainen aktivisti ja toimittaja Irineo Mújica päätti kulkea siirtolaisjunan mukana Guatemalasta Meksikon pohjoisrajalle dokumentoidakseen siirtolaisten matkaa. Meksikon puolella kyyti loppui lyhyeen.

"Noin puolitoista tuntia rajanylityksen jälkeen viidenkymmenen hengen armeija­yksikkö hyökkäsi piikkipensaiden suojista junan kimppuun. Ihmiset hyppivät vauhdissa ulos junasta, monet loukkaantuivat", Mújica kertoo Méxicossa. Hän onnistui kuvaamaan osan tapahtumista.

Mújica oli sopinut matkanteosta etukäteen Meksikon siirtolaisasioita hallinnoivan INM:n (Instituto Nacional de Migración) kanssa, ja hänellä oli esittää sekä Yhdysvaltain että Meksikon passit. Silti hänetkin pidätettiin.

"Eräs sotilas painoi jalallaan miehen päätä maata vasten ja samalla hakkasi häntä. Kun olin pidätettynä, kuulin, miten yksi kerskui: kyllähän hiljeni valitus kun pamautin nyrkillä suuhun. Muut nauroivat ympärillä", Mújica kuvaa tuohtuneena.

INM ei ole myöntänyt käyttävänsä armeijaa siirtolaisoperaatioissa, vaikka useat järjestöt ovat raportoineet asiasta kiinniotettujen kertomusten perusteella.

Junat pysäytetään aina syrjäisessä, eristetyssä paikassa, jossa ei ole vaaraa ulkopuolisista todistajista.

"INM:lla on perustelluissa tapauksissa oikeus pyytää armeijalta apua, mutta se pitää tehdä kirjallisesti etukäteen. Mitään dokumentteja ei ole löytynyt, ei tästä eikä aiemmista tapauksista", Villarreal sanoo.

"Siirtolaiskysymyksen hallinnassa tarvitaan humaaniutta ja asiantuntijuutta. Armeijalla ei ole kumpaakaan. He eivät osaa edes pidättää ihmisiä ilman väkivaltaa ja oikeuksien loukkaamista", Villarreal arvostelee.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2008

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!