Näkökulmat

Kriittistä keskustelua maahanmuutosta

Heta Muurinen erittelee maahanmuuttokriittisyyttä ja pohtii tasa-arvon sisältöä.

Suomi kouristuu sisäänpäin talouslamassa. Se keskittyy lääkitsemään omaa työllisyyttään kehitysyhteistyön kustannuksella samalla, kun muukalaispelko kasvaa.

Suomessa ilmiö näkyy maahanmuuttokriittisten puolueiden esiin putkahteluna. Kriittisten äänten suosio yllätti valtapoliitikot, jotka ovat joutuneet pohtimaan omaa suhtautumistaan näihin uusiin tuttavuuksiin politiikan rintamalla.

Vuoden alussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen saikin aikaan keskustelua lausunnollaan, jonka mukaan ei ole oikein vaientaa maahanmuuttokriittisyyttä leimaamalla se heti rasismiksi.

Keskustelussa eri ryhmät kuitenkin sekoittuvat. Vain tietynlaiset maahanmuuttajat koetaan ongelmana, josta pitää keskustella. Kuka jaksaisi keskustella kriittisesti Nokian uussuomalaisista insinööreistä?

Ilkeästi voisi sanoa, että maahanmuuttokriitikkojen ja valtaa pitävien poliitikkojen intressit käyvät melko lailla yhteen. Leikkaamalla ensi vuoden kehitysyhteistyömäärärahoja ja sisällyttämällä niihin pakolaisten vastaanottokuluja päättäjät osallistuivat samalla myös mielenkiintoisella tavalla kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Ja vaikka ne eivät jäisikään ainoiksi leikkauksiksi, niistä kuitenkin aloitettiin.

Erinäisten henkilöiden – kuten nyt kunnallispoliitikko Jussi Halla-ahon ja Audin entisen markkinointijohtajan – paheksuntaa herättäneet julkiset lausunnot ovat nostattaneet kritiikkiä, jonka mukaan sanomisen sisältöä tärkeämpää näyttää olevan se, kuka asiat sanoo. Ilmeisesti kritiikin tarkoituksena on tuoda esiin, että ihmiset ovat epätasa-arvoisia keskenään, koska heidän sananvapautensa ei ole sama.

Mutta tasa-arvo ei ole vain sitä, että kaikki saavat sanoa samoja asioita julkisuudessa tai jos sananvapaus kielletään yhdeltä, se pitää kieltää toiseltakin. Tasa-arvo liittyy myös valtasuhteisiin, henkilöiden positioihin suhteessa toisiinsa. Valtaapitävän sanoilla on enemmän valtaa.

Tässä lehdessä on julkaistu pakolaiskriittisiä mielipiteitä. Niitä esittää Sri Lankasta pakolaisena Suomeen tullut vastaanottokeskuksen johtaja Rajkumar Sabanadesan (s. 23–25).

Maahanmuuttajakriittistä keskustelua jatketaan muuallakin lehdessä. Suomessa asuva irakilainen kirjailija Hassan Blasim on erittäin kriittinen maahanmuuttaja (s. 14–17). Hän tosin kritisoi lähinnä entistä kotimaataan.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2009.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!