Evon aika

Bolivia uhkui kolme vuotta sitten toivoa, kun intiaanipresidentti Evo Morales Ayma astui valtaan. Maalla on nyt uusi, radikaali perustuslaki, mutta kansa on jakautumassa kahtia.

Teksti: Johanna Pohjola

PitkätDemokratiaAmerikkaLatinalainen AmerikkaEtelä-AmerikkaBolivia

"Historia ei tule toistumaan. Tämä prosessi on peruuttamaton."

Tammikuinen banderolli Bolivian presidentinpalatsin aukiolla La Pazissa vakuuttaa muutosta.

Aukio pullistelee voitonriemuista väkeä. Ihmisten ilo on räjähtävä. Andien alkuperäiskansojen liput, wiphalat, liehuvat. "Evo, veli, kansa sanoi kyllä!", massa mylvii. "Evo, Evo, Evo, Evo!"

Bolivialaiset ovat juuri äänestäneet valtiolle uuden perustuslain. Se lisää alkuperäiskansojen poliittista, taloudellista ja kulttuurista valtaa. Maa ja raaka-ainevarat jaetaan tasaisemmin väestön kesken.

"Ulkoinen ja sisäinen kolonialismi sekä uusliberalismi loppuvat tähän. Uusi perustuslaki päättää pettämisen ja valehtelun", julistaa presidentti Evo Morales palatsin parvekkeelta.

"On syntymässä uusi Bolivia. Haluam-me isänmaan, johon kaikki kansalaiset kuuluvat ja osallistuvat. Vapaan, arvokkaan isänmaan."

Presidentin silmät ovat kosteat. Hän näyttää uupuneelta, mutta kasvoilta loistaa valo. Tämä on tähtihetki.

Kiistelty laki on Moralesin sydämenprojekti, jota Bolivian vauraimpia maakuntia edustava oppositio on kitkerästi vastustanut. Talouspoliittinen eliitti pelkää omaisuutensa puolesta, kun laki lihottaa valtion roolia.

Perustuslain puolesta äänesti 61, sitä vastaan 39 prosenttia bolivialaisista. Yleinen huolenaihe on, että maa repeää kahtia Moralesin jyrkkien ja radikaalien muutosten vuoksi. Nokikkain ovat karun ylänköalueen intiaanienemmistö ja rehevän itäosan kaupunkilaisväestö. Levottomuudet vaativat viime syyskuussa ainakin 13 henkeä, kun hallituksen kannattajat ja vastustajat ottivat yhteen Pandon maakunnassa.

Evomaniasta epävarmuuteen

Tasan kolme vuotta aikaisemmin Bolivia täyttyi toivosta, kun sen johtoon nousi ennätyksellisellä 54 prosentin äänisaaliilla aymarataustainen Evo Morales Ayma.

Entisen kokanviljelijän ja ammattiliittojohtajan nousu oli seurausta 2000-luvun Bolivian sosiaaliselle liikehdinnälle ja jatkoa Latinalaisen Amerikan vasemmistoaallolle. Moralesin sosialistipuolue MAS kytki onnistuneesti vallankumouksen, demokratian ja kansanliikkeiden tarpeet.

Bolivia eli Evo-maniaa. Moralesin lempivillapaidasta tuli hittituote. Häntä kannattajineen verrattiin 1700-luvun intiaanitaistelija Tupac Katariin, jonka kerrotaan vannoneen ennen teloitustaan: "Palaan huomenna ja olen miljoonia."

Morales kutsuu projektiaan "demokraattiseksi ja kulttuuriseksi vallankumoukseksi". Se tarkoittaa kolonialististen rakenteiden purkamista, alkuperäisväestön aseman vahvistamista ja kansallista itsemääräämisoikeutta.

"Bolivian eetos on vastustaa kaikkia valmiita malleja, kuten kapitalismia, uusliberalismia ja perinteistä sosialismia. Suvereniteetin ajatus on vahva. Halutaan itse päättää omasta kehityksestä", sanoo Bolivian kehityspolitiikan tutkija Eija Ranta-Owusu Helsingin yliopistosta.

Konkreettisesti vallankumous on tarkoittanut energia-, kaivos- ja puhelinyhtiöiden kansallistamista, lukutaidottomuuden kitkemistä ja vuoristoteiden asfaltoimista. Alakoululaiset saivat opintotuen, yli 60-vuotiaat eläkkeen.

Moralesin aikana Bolivian talous on kasvanut reilun viiden prosentin vuosivauhtia. Äärimmäinen köyhyys on kutistunut 1,6 prosenttia. Bolivia julistautui joulukuussa vapaaksi lukutaidottomuudesta.

"Moni bolivialainen kuitenkin kritisoi, ettei talouskasvu ole näkynyt käytännön elämässä. Hallitus tietää, että jos se ei saa aikaan konkreettisia muutoksia, kansanliikkeet voivat syöstä sen vallasta", sanoo Ranta-Owusu.

"Muutos onkin ollut tärkeämpi symbolisesti, alkuperäisväestön itsetunnolle. Ny-kyään köyhät intiaanilapset haluavat isona presidentiksi."

"Alä ole laiska"

Bolivian kansa äänesti perustuslaistaan ensimmäistä kertaa tammikuussa. Monikulttuurisuutta korostavan tekstin sävy on kansanomainen. Bolivian moraaliseksi ohjenuoraksi tuli aymaroiden periaate "älä ole laiska, älä ole valehtelija, älä ole varas" (ama qhilla, ama llulla, ama suwa).

Laki takaa alkuperäiskansojen alueille itsehallinnon, kuten myös lääneille ja kunnille. Intiaanit saavat lisää parlamenttipaikkoja, ja julkishallinnon työntekijöiden on opeteltava alkuperäiskieliä. Katolisen kirkon ykkösasema luonnonuskontoihin verrattuna poistuu.

Opetusjärjestelmässä painotetaan humanismia ja rauhankasvatusta.

Lain vastustajat arvostelevat hallitusta sosialismista ja totalitaarisuudesta. Talouseliitin kauhukuva on, että ulkomaiset sijoittajat kiertävät Bolivian kaukaa. Paikalliset yrittäjät syyttävät hallitusta liiasta kontrollista ja yrittämisinnon tappamisesta, mikä estää työpaikkojen syntymisen talouskriisin aikana.

Tuhannet pienyrittäjät joutuivat ahdinkoon joulukuussa, kun Yhdysvallat katkaisi Bolivian tekstiiliteollisuudelle tärkeät kauppaedut. Taustalla kytivät Moralesin USA:n vastainen retoriikka ja maan lähettilään karkottaminen Boliviasta.

"Morales tekee usein spontaaneja päätöksiä. Vaikka Venezuela lupasi ostaa tekstiilit, ei moinen poliittinen päätös välttämättä ole järin pitkäjänteinen", Ranta-Owusu toteaa.

Uuden perustuslain vastustajien mukaan se syventää Bolivian sisäistä kuilua entisestään. Alkuperäisväestöä kohdellaan muiden kustannuksella ykköskansalaisina, vastustajat kritisoivat.

"Monet kohdat suosivat intiaaneja. Laki on käänteisen rasistinen, kun epätasa-arvoa kitketään toisella epätasa-arvolla", soimaa yrittäjä Álvaro Vega.

Muutos sykkii evon hahmossa

Sosiaaliset konfliktit ovat Moralesin kaudella vähentyneet, mutta poliittisten kiistojen määrä kasvanut. Tutkijat ennustavat, että turbulenssi jatkuu. Seuraavat presidentinvaalit järjestetään joulukuussa. Sitä ennen väännetään kättä uusista laeista.

Bolivian muutos nojaa pitkälti Moralesin persoonaan. Vahvoja seuraajaehdokkaita ei ainakaan vielä ole.

"Nimenomaan Evon hahmo symboloi imperialismin ja ulkomaisen vallan vastustusta. Hän on itse henkeen ja vereen taistellut kokanviljelijöiden riveissä ja ollut vankilassa. On vaikea identifioida ketään toista poliittista hahmoa yhtä pitkältä ajalta", Ranta-Owusu perustelee.

Jos Morales valitaan uudelleen, hänen kautensa kestää vuoteen 2014. Mitä sen jälkeen? Bolivialainen politiikan tutkija Luis Tapia ei ole huolissaan.

"Ihmisissä näkyy tarve lihallistaa muutos. Perustuslaki ei kuitenkaan anna presidentille mekanismeja pysyä vallassa. Tärkeämpää on miettiä, miten osallistuminen taataan. Muutoksen ajaminen instituutioihin ei riipu johtajista vaan kansasta", Tapia sanoo.

Moralesilla itsellään on tapana toistaa, että "muutos tapahtuu Evo Moralesin kanssa tai ilman".

"Se on pysäyttämätön", president­ti vakuuttaa.


Presidentti pelkäsi politiikkaa

Evo Morales Ayma syntyi köyhään aymaraperheeseen Orinocan kaivoskaupungissa vuonna 1959. Neljä kahdeksasta sisaruksesta kuoli lapsena, kolme heistä sairauksiin, jotka olisi voitu parantaa. Evo työskenteli lammaspaimenena, jäätelönmyyjänä, leipurina ja trumpetistina. 13-vuotiaana hän perusti Veljeys-nimisen jalkapallojoukkueen.

1980-luvun kuivuus ajoi perheen ylänköalueelta Chaparen kokanviljelyalueelle Itä-Bolivian tropiikkiin. Morales ponnisti politiikkaan ammattiliittotoiminnasta, vaikka vastustelikin siihen lähtöä, sillä Boliviassa poliitikkoja pidetään yleisesti korruptoituneina roistoina. "Pelkäsin ihmisiä, joilla oli kravatti", hän kertoo.

Julkisuuteen Morales tuli kokapensaiden puolesta taistelevan cocalero-liikkeen johtajana. Liike vastusti Yhdysvaltojen suunnitelmaa tuhota alkuperäiskansojen pyhän kasvin tuotanto. Vuonna 2002 Moralesista tuli kansanedustaja ja hän jäi presidentinvaaleissa toiseksi. Voitto tuli joulukuun 2005 vaaleissa, ja virkaansa mies astui tammikuussa 2006.

Naimattomalla presidentillä on toisen asteen koulutus ja kaksi lasta. "Olen naimisissa Bolivian kanssa", hän tapaa vitsailla. Morales on töissä lähes ympärivuorokautisesti: työpäivä alkaa aamuviideltä ja päättyy yleensä puoliltaöin. "En osaa pitää vapaapäiviä, loma ei kuulu kulttuuriini", hän sanoo. Moralesista elämäkerran kirjoittanut Martín Sivak arvioi, että presidentti paikkaa työn määrällä omia rajoitteitaan ja hidasta byrokratiaa.

Puheissaan Morales korostaa usein rehellisyyttään ja iskee tarinaa siitä, kuinka hänet on yritetty "ostaa". "Bolivia oli ennen korruption maailmanmestari, mutta olemme nousseet merkittävästi. 500 vuoden aikaisia rakenteita on vaikea muuttaa lyhyessä ajassa. Etenemme pikkuhiljaa. Maata pitää muuttaa virkamiehistä lähtien."

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2009


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!