Tiedusteluviranomaiset lain yläpuolella

Yhdysvallat on ulkoistanut jopa kidutuksen.

Teksti: Juha Rudanko

LyhyetIhmisoikeudetAmerikkaPohjois-AmerikkaYhdysvallat

Maailma. 70 prosenttia Yhdysvaltain tiedustelutyöstä on ulkoistettu yksityisille yrityksille, kirjoittaa ihmisoikeusraportoija Martin Scheinin YK:n raportissa.

Yksityisissä firmoissa työskentelee Yhdysvaltain tiedustelutehtävissä esimerkiksi Pakistanin Islamabadissa kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin keskustiedustelupalvelun CIA:n leivissä, selvittää New Yorkin yliopiston oikeustieteen professori Simon Chesterman.

Amnestyn Suomen osaston oikeudellisen asiantuntijan Susanna Mehtosen mukaan yksityisten firmojen työntekijät ovat toimineet sotilaspoliiseina Abu Ghraibin vankilassa Irakissa ja osallistuneet kuulusteluihin.

Scheinin muistuttaa, että yksityisten yritysten käyttäminen tiedustelussa tuo taloudellisen voiton tavoittelun tilanteisiin, joissa on ihmisoikeusloukkausten vaara.

CIA:n entinen johtaja Michael Hayden myönsi viime vuonna, että tiedustelupalvelun käyttämät yksityiset toimijat osallistuivat terrorismista epäiltyjen ihmisten vesikidutukseen. CIA:n "tehostetuksi kuulustelutekniikaksi" kutsumassa vesikidutuksessa simuloidaan hukkumista.

"On myös epäselvää, mikä näiden ihmisten tausta on, ja onko heille annettu riittävästi koulutusta siitä, mikä on kiellettyä. Vastuukysymys jää hämäräksi, kun käytetään yksityisiä firmoja. Ne eivät välttämättä ole samanlaisen poliittisen valvonnan alaisena kuin sotilastoimijat", Mehtonen kertoo.

Vakoojille poliisioikeuksia

Scheinin toteaa, että monet maat ovat syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen antaneet tiedustelupalveluilleen oikeuksia, jotka ovat perinteisesti kuuluneet poliisille. Tiedustelupalvelut saavat nyt muun muassa pidättää ja vangita terrorismista epäiltyjä ihmisiä.

Scheininin mukaan uusien valtaoikeuksien antaminen tiedustelupalveluille ei sinänsä ole laitonta, mutta tiedustelupalveluiden toimintaa pitäisi valvoa yhtä tarkasti kuin perinteisiä lainvalvontaviranomaisia.

Useissa maissa valtaoikeuksia on kuitenkin siirretty tiedustelupalveluille nimenomaan perinteisten valvontamekanismien välttämiseksi. Esimerkiksi Venäjä antoi vuoden 2006 terrorismilaissaan tiedustelupalveluille poliisin oikeuksia, mutta samalla heikensi toimenpiteitä oikeuksien väärinkäytön estämiseksi.

"Jos poliisi syyllistyy ihmisoikeusrikkomukseen tai vangin kiduttamiseen, se yleensä saadaan tietoon. Mutta tiedusteluviranomaisten toimista on usein mahdotonta saada tietoa", Susanna Mehtonen sanoo.

"Ennen syyskuun 11. päivän iskuja terrorismiin vastattiin rikosoikeuden keinoin. Sen jälkeen siitä tuli joko sotilas- tai tiedusteluoperaatio. Ihmisiä katoaa, eikä heistä ole mitään tietoa. Salassapito perustellaan valtion turvallisuudella."


Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2009


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!