Karaokeisännistä kansanmuusikoiksi

Tadžikistanilaisista bändeistä leivotaan suomalaisvoimin uusia Värttinöitä.

Taneli Bruun on hiljattain palannut Tadžikistanista. Hänen johdollaan pääkaupunkiin Dushanbeen rakennettiin maan ensimmäinen ammattitasoinen studio. Studion ansiosta tadžikistanilaista musiikkia on nyt ensi kertaa mahdollista äänittää kunnolla paikan päällä.

Maailman musiikin keskuksen studiosta Helsingin Kalliosta Tadžikistaniin vietiin muun muassa käytettyjä johtoja, kuulokkeita ja mikrofoneja.

Maailman musiikin keskus järjesti myös kolmiviikkoisen työpajan, jonka tarkoituksena oli tallentaa tadžikistanilaista musiikkiperinnettä ja auttaa yhtyeitä kansainvälistymään.

Taneli Bruun äänitti paikallisen Samo-bändin kanssa kolmen kappaleen demon Pamir-vuoriston kaikuja henkivää musiikkia. Kun demo on valmis, sen on tarkoitus aloittaa tadžikistanilaisen kansanmusiikin maailmanvalloitus internetin Myspace-sivustolta käsin.

”Toivon, että se on menolippu seuraavalle asteelle. Bändin lahjakkuudesta ei ole epäilystäkään, mutta heiltä on puuttunut ymmärrystä musiikin markkinointiin”, Bruun sanoo.

Sama puute vaivaa valtaosaa tadžikistanilaisista muusikoista. Maan musiikkiteollisuus on lapsenkengissä: ammattimaista managerointia ei ole ja harva edes tietää internetin mahdollisuuksista. Valtiolla ei ole rahaa eikä aina kiinnostustakaan tukea kulttuuria.

Oman musiikin sijaan moni joutuu hankkimaan leipänsä soittamalla tökeröä syntetisaattoripoppia ravintoloissa ja häissä.

”Muusikoiden tehtävänä on toimia eräänlaisena karaokeisännän ja esiintyvän taiteilijan välimuotona”, kuvailee Bruun.

Samalla tadžikistanilainen musiikki uhkaa typistyä venäläiseksi ’britney spearsiksi’. Ero menneeseen on korvinkuultava, sillä kommunismin aikana maan musiikki oli tunnettu monipuolisuudestaan.

Osaava manageri tekee vientituotteen

Tuottamisen saloihin tadžikistanilaisia kollegoitaan opastivat kansanmusiikkiyhtye Värttinän entiset jäsenet Janne Lappalainen ja Olli Varis.

Hieman yllättäen lentoyhtiö Turkish Airlines maksoi studion rakentamiseen tarvittavien tavaroiden rahdin. Säästöä tuli reilut tuhat euroa, joka oli hankkeelle iso summa.

”Uskon, että kyse oli hyvästä tahdosta. Lentoyhtiölle on varmasti tärkeää näkyä tällaisissakin asioissa”, sanoo Maailman musiikin keskuksen johtaja Jaana-Maria Jukkara.

Jos hanke saa ulkoministeriöltä lisärahoitusta, työpajoja on ensi vuonna tarkoitus järjestää lisää.

Samo-yhtyeellä on edessä levynteko ja kiertue. Jukkara uskoo, että bändi nähdään syksyllä 2010 myös Suomessa.

”Tadžikistanilainen kansanmusiikki saa voimaa yhdestäkin positiivisesta esimerkistä”, hän kuvailee Samon merkitystä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!