Lyhyet palat

Intiassa 30 miljoonaa oikeusjuttua jonossa, golf-kentät syövät maata Kiinassa, Sierra Leonea ravistelee protestilaulu. Yms.

Televisio tekee vallankumouksen

Maailma. Maailman suurinta vallankumousta ei tehdä Twitterissä eikä mielenosoituksissa vaan vanhassa tutussa televisiossa, kirjoittaa Foreign Policy -lehti.

Saippuaoopperoiden siivellä leviävät nimittäin tehokkaasti uudet ajatukset. Intiassa on havaittu, että kaapeli-tv:n tuloa kylään seuraa yleensä tyttöjen koulutustason merkittävä nousu. Television välityksellä leviää käsitys naisten itsenäisyydestä. Television tarjoama malli myös pienentää kaupunkien ja maaseudun välistä eroa niin syntyvyydessä kuin naisten koulutustasossakin.

Brasiliassa paikallisen Globo-kanavan saippuasarjojen naispuolisilla päähenkilöillä on vain harvoin lapsia. Tutkijat ovat laskeskelleet, että perheiden lapsiluvut vähenivät Brasiliassa 1970- ja 80-luvuilla sitä mukaa, kun Globo laajensi toimintaansa. Kanavalla oli yhtä suuri syntyvyyttä vähentävä vaikutus kuin kahdella ylimääräisellä vuodella koulutusta, Foreign Policy kirjoittaa.

Yli miljardissa kodissa on jo televisio, ja määrä on jatkuvassa kasvussa. Köyhimmissä maissa televisio ostetaan usein ennen jääkaappia tai muita isoja hankintoja. Esimerkiksi Intiassa televisio löytyi vuonna 2001 joka kolmannesta kodista, nyt jo joka toisesta. PL.

Rahaa virtaa nyt Meksikosta Yhdysvaltoihin

Meksiko. Yhdysvaltojen synkkä taloustilanne on muuttanut maahanmuuttajien rahalähetysten suuntaa. Normaalisti Yhdysvalloissa asuvat meksikolaiset maahanmuuttajat tukevat Meksikossa asuvia perheitään lähettämällä heille rahaa. Nyt Meksikoon jääneet perheet yrittävät kerätä rahaa, jotta he voivat lähettää sitä Yhdysvalloissa työtä vaille jääneille sukulaisilleen.

”Lähetämme jotain aina kun meillä on hieman ylimääräistä, ainakin sen verran, että pojallani on riittävästi syödäkseen”, Oaxacan osavaltiossa asuva Miguel Salcedo sanoo.

Hänen poikansa asuu Kalifornian San Diegossa. Aikaisemmin poika lähetti perheelleen satoja dollareita kuukaudessa; nyt hän on työtön.

”Sanoisin, että joka kuukausi täältä lähetetään noin 50 000 pesoa [Yhdysvaltoihin]”, Banco Azteca -pankissa Chiapasin osavaltiossa työskentelevä Edith Ramírez Gonzalez sanoi New York Timesille. Pohjoisesta tulee takaisin Chiapasiin melkein puolet vähemmän rahaa. 50 000 pesoa on noin 2 800 euroa.

Talouskriisi on kohdellut kaltoin myös Meksikoa. Hallituksen arvion mukaan maan talous saattaa supistua tänä vuonna 7,5 prosenttia ja yli 700 000 työpaikkaa on uhattuna. JR.

Jonossa 30 miljoonaa oikeusjuttua

Aasia. Pitkät oikeudenkäyntiajat huolestuttavat muuallakin kuin Suomessa. Malesiassa asianajajat ovat stressaantuneita, sillä maan korkein oikeusviranomainen haluaa purkaa valtaviksi kasvaneet jonot. Toissa vuonna maassa oli vireillä liki miljoona oikeusjuttua. Lakimiehiä Malesiassa on 12 500, ja heistä vain nelisensataa on erikoistunut rikosjuttuihin, kertoo The Straits Times -lehti.

Kehnosti toimiva oikeuslaitos huolestuttaa myös maan liike-elämää. Oikeusjuttujen hitaus ei ole omiaan houkuttelemaan maahan ulkomaisia yrityksiä.

Intiassa käsittelyä odottavien juttujen määrä on vielä valtavampi: arviolta 30 miljoona. Yli 300 000 henkeä odottaa vangittuna juttunsa käsittelyä. Suma syö kansan uskoa oikeuslaitokseen.

”Ellemme onnistu ratkaisemaan näitä ongelmia, se tulivuori, jonka päällä nyt istumme, tulee purkautumaan”, varoitti Intian lakiministeri M. Veerappa Moily.

Intiassa vanhin yhä auki oleva tapaus on tuotu oikeuden eteen jo vuonna 1833. Maanomistusta koskevaa perintökiistaa on monimutkaistanut entisestään se, että kiistelty maa-alue ei enää kuulu Intialle vaan Bangladeshille. PL.

Maakiistoja Kambodžassa

Kambodža. Useita etnisiä vähemmistöjä on ajettu pois mailtaan Kambodžassa. Taustalla ovat maanomistuksesta johtuvat kiistat.

”Kyläläisten maita ryöstetään. Usein syynä ovat merkittävät taloudelliset intressit, joilla on viranomaisten tuki”, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun edustaja Christophe Peschoux Phnom Penh Post -lehdelle joulukuussa.

Kambodžan tuoreen maalain mukaan tiettyä maa-aluetta pitkään käyttänyt voi saada kirjallisen todistuksen oikeudestaan maahan. Todistusten myöntäminen on kuitenkin ollut hidasta. Tilannetta on mutkistanut entisestään maan arvon nouseminen.

Ihmisoikeusjärjestöjä huolestuttavat niin maakiistoissa käytetty väkivalta kuin oikeusjututkin. Maaoikeuskysymyksiä oikeuteen vieneitä kyläläisiä on haastettu oikeuteen muun muassa kunnianloukkauksista.

Human Rights Watch -järjestön mukaan yksin pääkaupungin Phnom Penhin alueella yli 30 000 ihmistä on pakotettu jättämään kotinsa viime vuosina. Eri puolilla maata 150 000 ihmistä on vaarassa menettää kotinsa maanomistusta koskevien kiistojen takia. PL.

Kiina tukee Namibian rikkaiden opiskelua

Namibia. Kiinan hallitus on jakanut opiskelustipendejä namibialaispoliitikkojen lapsille, mikä on synnyttänyt kohua Namibiassa.

”Ainoastaan hallituksen korkea-arvoiset virkamiehet tiesivät stipendeistä. Suurelle yleisölle ei annettu mitään mahdollisuutta”, Legal Assistance Centre -järjestön johtaja Norman Tjombe sanoi New York Timesille.

Namibialainen sanomalehti nosti salaiset stipendit julkisuuteen. Paljastus on herättänyt Namibiassa keskustelua myös siitä, miten Kiina käyttää vaikutusvaltaansa maassa.

”Miten tällainen palvelus tulee kuin manna taivaasta? On selvästi oltava jotain, mitä he [kiinalaiset] haluavat”, Namibiaa hallitsevan Swapo-puolueen nuorisojärjestön johtaja Elijan Ngurare sanoi.

Kiinalaisten toimet Namibiassa ovat muutenkin olleet suurennuslasin alla viime aikoina. Namibian presidentti erotti maan puolustusvoimien komentajan Martin Shallin heinäkuussa, koska hänen epäillään saaneen 700 000 Yhdysvaltain dollaria lahjuksina kiinalaiselta asevalmistajalta.

Kiinan pääministeri ilmoitti marraskuussa, että maa kaksinkertaistaa Afrikan maille tarjoamiensa matalakorkoisten lainojen määrän ja vähentää köyhimpien maiden tuotteisiin kohdistettuja tullimaksuja. JR.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei romuta elintasoa

Maailma. Hiilidioksidipäästöjen raju leikkaaminen nostaisi kuluttajahintoja vain muutamilla prosenteilla teollisuusmaissa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Useimpien tuotteiden hinta nousisi yhdellä tai kahdella prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jos hiilidioksidipäästöjä leikattaisiin 80 prosentilla.

Tiedelehti New Scientistin tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin kuluttajahintojen kehitystä Britanniassa. Samantyyppisiä tuloksia on saatu myös Yhdysvalloissa.

Kesäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan useimpien kulutustavaroiden hinnat nousisivat alle viisi prosenttia jos päästöt tiputettaisiin puoleen nykyisestä tasosta.

Hintojen nousu johtuisi energian kallistumisesta. Energia muodostaa kuitenkin pienen osan useimpien tuotteiden valmistuskuluista. Vaatteiden hinnat nousisivat prosentilla; oluttuopin hinta kahdella. Suurin poikkeus on lentomatkustaminen: sen hinta nousisi reilusti yli kaksinkertaiseksi.

”Jopa 80 prosentin päästövähennykset neljän vuosikymmenen aikana vaikuttaisivat hyvin vähän kuluttajiin useimmilla alueilla. Nyt haasteena on vakuuttaa kuluttajat ja poliittiset päättäjät tästä tosiasiasta”, Manik Roy Pew Center for Global Climate -tutkimuslaitoksesta sanoi New Scientistille. JR.

Golf-kentät syövät maata Kiinassa

Kiina. Kiina aikoo seurata laittomien golf-kenttien rakentamista satelliiteilla, maan hallitus sanoo. Viranomaisten mukaan laittomien kenttien rakentamisesta kiinni jääneitä odottaa kova rangaistus.

Hallituksen mukaan Kiinassa on viimeisen viiden vuoden aikana rakennettu satoja laittomia golf-kenttiä.

Kiina kielsi uusien kenttien rakentamisen vuonna 2004, sillä kentät vievät paljon maata, jota voitaisiin käyttää maanviljelykseen.

On naurettavaa rakentaa kymmenien hehtaarien suuruisia kenttiä maassa, jossa on pulaa viljelymaasta, Dong Zuoji Kiinan maa- ja luonnonvaraministeriöstä sanoi China Daily-lehdelle joulukuun alussa. Hän huomautti myös, että golf-kentät kuluttavat paljon vettä.

Kiinan ensimmäinen golf-kenttä avattiin vuonna 1984. KPMG-yhtiön viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan Kiinassa on noin 300 000 aktiivista golffaajaa.

Yhtiön mukaan pelaajien lukumäärä saattaa nousta 1,3 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Näin suuri määrä pelaajia vaatisi yli 1 500 kenttää.

Golf ei ole Kiinassa halpaa hupia. China Dailyn mukaan golf-kerhon jäsenyyden hinta Pekingissä on 30 000 – 100 000 euroa. JR.

Toivoa Zimbabwen taloudelle

Zimbabwe. Zimbabwen talous kasvaa ensi vuonna seitsemän prosenttia, maan valtiovarainministeri Tendai Biti ennusti joulukuun alussa. Bitin mukaan maatalous ja kaivostoiminta vauhdittavat talouskasvua, kertoo Zimbabwe Times. Maan talous ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen.

Zimbabwe luopui viime vuonna oman valuuttansa käytöstä, koska valtava inflaatio oli tehnyt sen arvottomaksi. Nyt maassa käytetään ulkomaisia valuuttoja kuten Yhdysvaltain dollaria ja Etelä-Afrikan randia.

Inflaation lisäksi Zimbabwen taloutta on romuttanut presidentti Robert Mugaben maapolitiikka, jossa maatiloja on pakkosiirretty valkoisilta omistajilta mustille. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan Zimbabwen talous supistui 40 prosenttia vuosikymmenen alussa tämän politiikan seurauksena. Perinteisesti maataloustuotteita vienyt Zimbabwe tuli riippuvaiseksi kansainvälisestä ruoka-avusta.

Nyt Zimbabwen maatalouden tulevaisuus näyttää valoisammalta. Biti arvioi, että esimerkiksi tupakkasato viisinkertaistuu ensi vuonna. Myös kaivossektorin arvioidaan kasvavan 40 prosentilla ensi vuonna. Myös IMF arvioi Zimbabwen talouden kasvavan ensi vuonna. Sen arvion mukaan kasvua tulisi kuusi prosenttia. JR.

Karjasta hyötyä köyhille

Maailma. Karjan kasvatus ei ole aina ympäristölle pahasta. Maitotuotteiden, lihan ja munien käyttö myös parantaa kehitysmaiden ihmisten terveyttä. Näin kertoo Current Opinion in Environmental Sustainability -lehdessä julkaistu tutkimus.

Teollisuusmaissa keskustellaan paljon karjan kasvatuksen kielteisistä vaikutuksista ilmastolle, ympäristölle ja terveydelle. Köyhissä maissa ruoka taas on usein ravintoköyhää. Pieni määrä liha- ja maitotuotteita vähentää kuolleisuutta ja edistää lasten kehittymistä.

Ympäristöriskit liittyvät vauraiden maiden karjatuotteiden liikakulutukseen sekä myös Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Brasilian kasvavaan kysyntään. Karjatuotannon kasvihuonepäästöt muodostavat noin 18 prosenttia globaaleista päästöistä.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa suurin osa karjasta elää kuitenkin pienillä maatiloilla, joissa niille syötetään ihmisille syömäkelvottomia sadon jätteitä. Karjaa myös laidunnetaan mailla, jotka eivät sovellu viljelyyn.

Tutkijat peräänkuuluttavat tehokkaampia menetelmiä karjan kasvatukseen myös kehitysmaissa. Näitä voisi löytyä niin eläinten ruokavalion muutoksista, kannusteista ympäristöystävällisyyteen ja tuottavampiin rotuihin siirtymisestä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman pieni, mutta hyvin ruokittu karja, jotta vähemmillä päästöillä saataisiin enemmän ruokaa. HM.

Protestilaulu ravistelee Sierra Leonea

Sierra Leone. IPS — Juuri mikään ei ole viime aikoina synnyttänyt Sierra Leonessa yhtä vilkasta poliittista keskustelua kuin maan tunnetuimpiin kuuluvan afropopparin Emersonin tuore kappale. Krionkielisen Yesterday Betteh Pass Tiday -laulun nimikin kertoo laulun viestin: eilen oli paremmin kuin tänään.

Kappaleen mukaan maan edellinen hallitus oli huono, mutta nykyinen on vielä huonompi. Sitä syytetään muun muassa korruptiosta, elinkustannusten kohoamisesta, sukulaisten ja heimolaisten suosinnasta sekä palvelujen puutteesta.

”Emerson sanoo kaiken: mikään ei näytä muuttuvan. Hallitus nosti palkkoja 20 prosenttia, mutta se ei auta, kun hinnat ovat vastaavasti kohonneet”, peruskoulunopettaja Sahid Sesay vahvistaa.

Presidentti Ernest Bai Koroman hallitus lupasi kitkeä korruption sisällissodasta toipuvasta maasta.

Monen mielestä lupaukset ovat kuitenkin jääneet ilmaan, ja Emersonin kappale heijastaa asukkaiden kärsivällisyyden hiipumista.

Freetownin keskustassa kauppaa tekevä Salamatu Bah kuitenkin puolustaa hallitusta. ”Hallitus yrittää, ja asiat ovat nyt paremmin kuin ennen. Kyse ei kuitenkaan pitäisi olla siitä, mikä hallitus on parempi. Me äänestimme muutoksen puolesta, ja muutosta me myös vaadimme”, Bah sanoo.

Mohamed Fofanah

Rasistinen laulu ärsyttää Egyptin nuubialaisia

Egypti. Libanonilainen pop-tähti Haifa Wehbe viittaa laulussaan mustiin egyptiläisiin apinoina, mikä on herättänyt suuren kohun Egyptissä.

Wehbe on pyytänyt anteeksi laulua, ja sanonut, ettei ymmärtänyt sanoitusta rasistiseksi.

Laulussaan Where is daddy? lapsi kysyy laulajalta ”Missä on nuubialainen apinani?”

Etelä-Egyptin alueella sijaitseva Nuubia oli tuhansia vuosia sitten itsenäinen kuningaskunta. Nykyiset nuubialaiset ovat tämän sivilisaation jälkeläisiä, mutta heidän asemansa nyky-Egyptissä on heikko.

Joukko nuubialaisia lakimiehiä on haastanut oikeuteen laulajan ja hänen levy-yhtiönsä. Myös laulun kieltämistä on vaadittu.

”Se ei välttämättä ole tahallista rasismia lauluntekijän osalta, mutta se on silti hyvin rasistista ja loukkaavaa”, nuubialaisia edustava Motez Isaaq sanoi AP-uutistoimistolle.

Isaaqin mukaan nuubialaisia syrjitään heidän tumman ihonvärinsä vuoksi.

”Olemme yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Meistä kuitenkin levitetään jatkuvasti kuvaa, jonka mukaan olemme kouluttamattomia ovimiehiä tai tarjoilijoita”, hän sanoi.

Nuubialaiset ovat vaatineet julkista anteeksipyyntöä. ”Egyptiläisten on lakattava kohtelemasta meitä toisen luokan kansalaisina”, Isaaq totesi. JR.

Balilla lasketaan koiria

Indonesia. Balin viranomaiset suunnittelevat saarella olevien koirien laskemista. Laskennan taustalla on huoli vesikauhun leviämisestä. Viimeisen vuoden aikana Balin saarella on kuollut vesikauhuun 15 ihmistä.

Koirien ohella laskennassa on tarkoitus pitää kirjaa myös koiranomistajista. Samalla varmistetaan, että he huolehtivat lemmikeistään kaikin tavoin asianmukaisesti, kertoo The Bali Times.

Balilaiskoirista vain kolmannes on rokotettu vesikauhua vastaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vesikauhun leviämisen hillitsemiseksi 70 prosenttia koirista tulisi olla rokotettu.

Indonesiaan kuuluvalla Balin saarella asuu 3,5 miljoonaa ihmistä. Koiria saarella arvioidaan olevan yli 400 000. Bali on kooltaan suunnilleen yhtä suuri kuin Kymenlaakson maakunta. PL.

Lentopallodiplomatiaa

Kambodža ja Thaimaa. Toista vuotta rajakiistaa käyneet Kambodža ja Thaimaa ovat ottaneet askeleen kohti lämpimämpiä välejä. Molempien maiden armeijat lähettivät kymmenen sotilasta pelaamaan ystävyysottelun lentopalloa maiden rajalla joulukuun alussa, kertoo kambodžalaislehti Cambodia Daily.

Ottelussa ei laskettu pisteitä, vaan pidettiin hauskaa, kertoo lehden haastattelema kambodžalaiskenraali Srey Dek. Hänen mukaansa lentopallo-ottelu vahvistaa armeijoiden välistä yhteistyötä. Kumpikaan osapuoli ei halua uutta aseellista yhteenottoa.

Kambodžan ja Thaimaan armeijat ovat ottaneet yhteen kahdesti kesällä 2008 kärjistyneen rajariidan jälkeen. Yhteenotoissa on kuollut ja haavoittunut kymmeniä sotilaita.

Vuosikymmeniä vanha rajariita koskee 900-luvulta peräisin olevaa Preah Vihearin hindutemppeliä, jota molemmat maat pitävät omanaan. Kiista kuumeni sen jälkeen, kun YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco nimitti temppelin maailmanperintökohteeksi kesäkuussa 2008. Tällä hetkellä temppeli on Kambodžan alueella. JS.

Shakki palaa Afganistaniin

Afganistan. Kandaharin kaupungissa Etelä-Afganistanissa järjestettiin marraskuussa shakkiturnaus, vaikka shakki onkin Taleban-kapinallisten mukaan epäislamilaista. Kandahar on yksi keskeisimmistä paikoista Talebanin ja kansainvälisten joukkojen välisessä taistelussa.

”Turnaus toi pelin takaisin Kandahariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen”, turnausta seurannut paikallinen toimittaja Rahim Akrami sanoi BBC:lle. Shakki oli kielletty Afganistanissa Talebanin valtakaudella.

”On ihmisiä, jotka eivät tiedä, että shakki on edes olemassa, mikä on minusta uskomatonta”, turnaukseen osallistunut Aman Ullah totesi. Nyt ihmiset kyselevät shakista ja haluavat oppia sitä, hän sanoi. ”Minusta tämä on hyvin positiivinen muutos Kandaharille.”

Turnaukseen osallistui 30 pelaajaa. Se järjestettiin Kandahar Coffee Shop -kahvilassa. ”Yritän luoda ympäristön, jossa nuoret voivat hengailla ja oppia jotakin”, kahvilan omistaja Mohammed Naseem sanoi. JR.

 

Tyhmä kysymys: Montako meitä oikein on?

Palstalla kysytään kysymyksiä, joita ei muualla kehtaisi esittää.

Mistä tiedetään, kuinka monta ihmistä maailmassa on?

Vastaajana yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta.

”Aivan varmaa tietoa ihmisten määrästä ei oikeastaan olekaan. Maailman väkiluku perustuu maakohtaisiin väestölaskentatietoihin ja YK:n niiden pohjalta tekemään arvioon.

YK suosittelee, että maat tekisivät väestönlaskennan kymmenen vuoden välein. Kaikissa maissa ei kuitenkaan tehdä väestölaskentaa samaan aikaan. Myös poikkeusoloissa se jää joskus kokonaan tekemättä.

Perinteisesti väestönlaskenta on tehty ovelta ovelle -kyselynä paperilomakkeilla. Näin toimitaan yhä monessa maassa. Se on aika tyyristä touhua, eikä kaikilla mailla ole välttämättä varaa siihen.

Väestön määrää voidaan arvioida melko hyvin myös syntyvyys- ja kuolleisuustilastojen perusteella. Niissä ei kuitenkaan näy siirtolaisuuden vaikutus, joten siltä osin ne eivät ole tarkkoja.

Kaikkein tarkimmat tiedot saadaan maista, joissa on kattavat väestörekisterit. Euroopan maista rekisteripohjaisen väestölaskennan ovat Pohjoismaiden lisäksi tehneet toistaiseksi vain Hollanti ja Slovenia.

Suomessa on viimeksi tehty perinteinen ovelta ovelle -väestölaskenta vuonna 1950. Sen jälkeen tiedot saatiin postikyselyinä, kunnes siirryttiin rekistereiden käyttöön. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin ensimmäinen täysin rekisteripohjainen väestölaskenta, toisena maana maailmassa. Seuraava väestölaskenta tehdään tämän vuoden lopun tietojen pohjalta vuoden 2011 aikana.” PL.

Kuukauden kamppis: Pandapokeria?

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Australiassa pohditaan epätoivoisesti keinoja pelastaa mantereen ainutlaatuinen eläinlajisto. Syytä onkin, sillä sadan viime vuoden aikana maassa on kuollut peräti 55 eläinlajia sukupuuttoon, ja 372 uhanalaisen lajin lista vain kasvaa.

Professori Hugh Possingham Queenslandin yliopistosta ehdottaa, että uhanalaisten lajien joukosta arvottaisiin yksi juuri ennen Melbourne Cupia eli Australian suurinta laukkakilpailua. Ympäristöministerin nostamaa voittajalajia suojeltaisiin 20 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä. Faktat voittajaeläimestä julkaistaisiin sanomalehtien etusivulla yhdessä laukkakilpailun voittajasta kertovan uutisen kanssa.

Ehdotus hyväntekeväisyyden ja uhkapelien yhdistämisestä voi kuulostaa rohkealta muissa maissa, mutta ei Suomessa. Täällä Raha-automaattiyhdistyksellä on monopoli uhkapeleihin. Sen uhkapelituotoilla rahoitetaan muun muassa Invalidiliiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Punaisen Ristin työtä. Avustussummat ovat miljoonia euroja. HM.

Tilaa Maailman Kuvalehti