Lääkkeitä matkailijoille vai rokotteita köyhille?

Malarian leviämistä estävän rokotteen kehittely takkuaa, mutta matkailijoita suojaavien lääkkeiden kehittelyyn riittää rahaa.

”Lääkeyhtiöt kehittävät lääkkeitä, jotka suojaavat malaria-alueille matkustavia länsimaalaisia ihmisiä. Kustannustehokkainta olisi kuitenkin puuttua malarian leviämiseen alueilla, joissa sitä esiintyy erityisen paljon”, lääketieteen professori Joseph Vinetz Kalifornian yliopistosta sanoo.

Vinetz on tutkinut malariaa Perussa viisi vuotta. Tällä hetkellä Vinetzin tutkimusryhmä selvittää malarian leviämismekanismeja ja pyrkii kehittämään rokotteita sen pysäyttämiseksi.

Vinetzin mukaan lääkeyhtiöillä riittää rahaa kehittää parempia lääkkeitä, jotka suojaavat matkailijoita malariatartunnalta tai lievittävät taudin vaikutuksia. Vinetzin tutkimusryhmä sen sijaan pyrkii kehittämään rokotteita, jotka estävät malarian leviämistä ihmisestä hyttyseen ja sitä kautta muihin ihmisiin.

Tämäntyyppinen rokote ei siis auttaisi tartunnan jo saanutta, eikä edes suojaisi tartunnalta, mutta hidastaisi taudin leviämistä tehokkaasti.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi jo vuonna 1999 raportin, jossa todettiin tämäntyyppisten rokotteiden kehittämisen olevan erittäin tärkeää. Vinetzin mukaan rokotteiden kehittämiseen ei kuitenkaan ole panostettu sen vuoksi, että niistä olisi hyötyä lähinnä köyhien maiden ihmisille.

Tauti kulkee työn perässä

Malaria on merkittävimpiä terveysuhkia kehitysmaissa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan taudin seurauksena kuoli vuonna 2008 lähes miljoona ihmistä, joista suuri osa oli afrikkalaislapsia.

”Etelä-Amerikassa malaria leviää selvästi hitaammin kuin Afrikassa. Se, että tilanne on vähemmän paha kuin Afrikassa, ei tarkoita sitä, ettei sille pitäisi tehdä mitään”, Vinetz huomauttaa.

Malarian vähäisempi levinnäisyys Etelä-Amerikassa johtuu Vinetzin mukaan erilaisista hyttyslajikkeista ja siitä, että ihmiset eivät ole yhtä köyhiä.

Etelä-Amerikassa malaria leviää monesti metsähakkuiden ja mahdollisesti myös kaivostoiminnan siivittämänä. Vinetzin mukaan monet metsähakkuissa työskentelevistä ihmisistä tulevat töihin kaukaa ja tuovat malariatartunnan mukanaan. ”He myös vievät malariaa takaisin kotiseuduilleen”, hän lisää.

Malarian leviämisellä arvellaan olevan myös yhteys kaivostoimintaan. Kaivosalueille kertyy vettä, jossa hyttyset voivat lisääntyä. ”Kaivosalueille tulee myös paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mitään malariasta”, Vinetz kertoo. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei malarian ja kaivostoiminnan yhteydestä ole tarkkaa tietoa.

Latinalaisessa Amerikassa malariatartunnat ovat viime vuosina vähentyneet. Silti ihmiset sairastuvat jatkuvasti. Vinetzin mukaan tämä olisi kokonaan estettävissä. Hän on huolestunut myös mahdollisista malariaepidemioista, jos julkisessa terveydenhuollossa ei jatketa panostusta malariatartuntojen ehkäisemiseen.

”Ei ole selvää, miksi malaria ei leviä Etelä-Amerikassa yhtä helposti kuin Afrikassa ja miksi siihen kuollaan siellä selvästi harvemmin. Todennäköisesti se johtuu siitä, että aliravitsemusta on vähemmän ja ihmiset saavat parempia lääkkeitä.”

 

Tilaa Maailman Kuvalehti