Kehittyvät maat kärsivät valuuttasodasta eniten

Maailman taloussuhteita hiertää taistelu valuuttojen arvoista. Kehittyvät maat joutuvat kärsijöiksi.

Maailmanpankin johtaja Robert Zoellick on puhunut jo valuuttasodasta, jossa valtiot yrittävät pitää valuuttojensa arvot mahdollisimman alhaisena omaa talouttaan tukeakseen. Heikko valuutta edistää vientiä ja siten talouskasvua.

Kärsijöiksi ovat joutuneet kehittyvät taloudet. ”Muiden maiden käymä valuuttasota haittaa vientiämme ja uhkaa talouskasvuamme”, Brasilian valtiovarainministeri Guido Mantega sanoi uutistoimisto Reutersille marraskuussa.

Valuuttakonfliktin ytimessä ovat Kiina ja Yhdysvallat. Kiina pitää valuuttansa yuanin arvon keinotekoisen heikkona. Heikon yuanin myötä kiinalaiset tuotteet ovat halvempia muissa maissa, mikä lisää maan vientiä.

Omien talousvaikeuksiensa kanssa kamppailevaa Yhdysvaltoja Kiinan toimet ärsyttävät. Korjatakseen taloutensa ongelmia Yhdysvaltojen olisi vähennettävä tuontiaan ja lisättävä vientiään. Kiinan valuuttapolitiikka vaikeuttaa tätä tavoitetta.

Ratkaisuna omiin ongelmiinsa ja vastavetona Kiinan politiikalle Yhdysvallat on keventänyt omaa rahapolitiikkaansa epätavallisen kovien keinojen avulla.

Yhdysvaltain ja Kiinan politiikka vaikuttaa haitallisesti kehittyvien maiden talouksiin. Harjoitetun politiikan myötä pääomien tuotot Yhdysvalloissa ja Kiinassa ovat alentuneet, joten pääomia suuntautuu korkeampien tuottojen toivossa kehittyvien maiden talouksiin. Kehittyvien maiden valuutat vahvistuvat, mikä taas vaikeuttaa niiden vientiä ja uhkaa siten vientiteollisuuden työpaikkoja.

”Yhdysvaltain kevyt rahapolitiikka tuhoaa työpaikkoja maassamme”, sanoi Etelä-Afrikan valtiovarainministeri Pravin Gordhan budjettipuheessaan marraskuussa. ”Maiden tulisi elvyttää talouksiaan sellaisilla keinoilla, jotka eivät ole haitallisia muille”.

Epävakaus uhkana

Kehitysmaihin suuntautuvat pääomanliikkeet voivat olla hyödyllisiä, mutta kehitysmaiden vientiteollisuuden vaikeuksien lisäksi ne lisäävät taloudellista epävarmuutta. Ongelmana on, että maihin suuntautuu enemmän pääomaa kuin mitä niiden taloudet kykenevät kestävästi vastaanottamaan.

Kun kehitysmaihin suuntautuu nopeasti paljon pääomia, kaikelle rahalle ei löydy taloudellisesti järkeviä sijoituskohteita. Silloin pääomia kohdistuu tuotannon sijaan muihin arvopapereihin tai raaka-aineisiin, joiden hinta puolestaan nousee kohtuuttomasti. Näin syntyy vaikeasti ennakoitavia hintojen muutoksia tai hintakuplia, jotka lisäävät talouden epävakautta.

Huolta aiheuttaa myös pääomien mahdollinen nopea pakeneminen tulevaisuudessa. Kehittyviin maihin nyt suuntautuvat pääomanliikkeet voivat liikkua nopeasti niistä pois, jos ne löytävät tuottavampia sijoituskohteita muualta.

Monet kehittyvät taloudet ovat jo joutuneet rajoittamaan pääomanliikkeitä. Esimerkiksi Brasilia tuplasi veron, jota ulkomaiset ostajat maksavat sijoittaessaan maan valtionlainoihin. Thaimaa otti vastikään käyttöön samankaltaisen veron, The Economist -lehti kertoi lokakuussa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!