Isot sirkat ovat toiseksi suosituin ruokahyönteinen Laosissa.

Uusi ekoliha on nyt täällä

Hyönteiset ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto eläinproteiinin lähteeksi.

Teksti: Larissa BruunKuva: Larissa Bruun

Ruoka

Näkymä tulevaisuudesta. Kerrostaloasunnon katetulla parvekkeella kasvatetaan lähiluomuruokaa: vihanneksia, yrttejä ja – hyönteisiä. Annos hyönteisiä kattilaan, mukaan vähän mausteita, ja kas, niistä valmistuu maukas pastakastike tai taco-täyte illalliseksi.

Helppohoitoisten hyönteisten ravinnoksi kelpaavat niin kompostiin matkalla olevat vihannesjätteet kuin kauppojen hylkäämät surkastuneet vihanneksetkin. Kuoriaiset, sirkat ja toukat ovatkin todellista ekolihaa.

Yllä oleva ajatusleikki ei ole pelkkää leikkiä. Hiilijalanjälkilaskureiden viesti on selvä: ruokailutottumukset ovat tärkeä osa ympäristövaikutusten palapeliä. Ei ole järkevää syödä suurikokoisia eläimiä ravintoketjun huipulta.

Mitä pienempi eläin, sitä vähemmän energiaa lihakilon tuottamiseen on kulunut. Pienempiin eläinkunnan tuotteisiin siirtyminen vähentäisi lihansyönnin ympäristökuormaa.
Noin 70 prosenttia maailman maatalouspinta-alasta palvelee tällä hetkellä lihan tuotantoa joko laidunmaana tai rehupeltoina.

”Maailmassa on lihakriisi”, sanoo hollantilaisen Wageningen
-yliopiston hyönteistutkija ja professori Arnold van Huis. ”Kaksikymmentä vuotta sitten söimme keskimäärin 20 kiloa lihaa vuodessa, nyt määrä on 50 kiloa ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua 80 kiloa. Meillä ei ole varaa tähän.”

Suomalainen syö jo nyt keskimäärin 73 kiloa lihaa vuodessa.
Vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon Al Goren kanssa jakaneen YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n puheenjohtaja Rajendra Pachauri on suositellut alkajaisiksi vähintään yhtä lihatonta päivää viikossa. Pachauri pitää lihan syönnin vähentämistä useimmille meistä paljon helpompana kuin esimerkiksi kulkuneuvon vaihtamista.

Hyönteisistä reilumpi liha

”Hyönteiset ovat ekologisesti järkevä ja maukas vaihtoehto lihalle”, sanoo toinen Wageningen-yliopiston hyönteistutkija, professori Marcel Dicke.

”10 kiloa rehua tuottaa yhden ainoan kilon nautaa. Samasta määrästä saa kolme kiloa sian lihaa, viisi kiloa kanaa tai jopa yhdeksän kiloa heinäsirkkoja.”

Hyönteisten suurin etu on, ettei niiden kasvatus vaadi suuria laidunmaita. Pellot voidaan siis varata ihmisravinnon kasvattamiseen.

”Hyönteiset on kuitenkin valmistettava niin, että ruoka tuntuu houkuttelevalta, jotta länsimaissa pääsemme eroon refleksinomaisesta yökötyksestämme. Tämä on tottumuskysymys. Suurimalla osalla ei ole mitään ongelmia katkarapujen syömisessä, vaikka ne ovat hyvin samanoloisia kuin hyönteiset. Uskon, että esimerkiksi hyönteisjauheliha tai siitä valmistetut pihvit olisivat useimmille helppo tapa aloittaa”, van Huis jatkaa.

Hyönteissapuska on niin järkevä ajatus, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO valmistelee parhaillaan linjausta, jossa suositellaan hyönteisten syönnin kehittämistä ja tunnustamista maiden ruokaturvastrategioissa. Maailmassa syödään perinteisesti yli tuhatta hyönteislajia. Noin 80 prosenttia ihmisistä syö jo nyt hyönteisiä.

Suomalainen hyönteistutkija Jaakko Kullberg Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sanoo, että suomalaisista hyönteisistä lautaselle käy suurin osa.

”Erityisesti erilaiset perhosten ja kovakuoriaisten toukat, heinäsirkat ja hepokatit. Toukkien suhteen on varauksena se, että erityisen räikeät ja karvaiset kannattaa jättää rauhaan, samoin ne, jotka mönkivät myrkyllisillä kasveilla.”

Kullberg ei pidä suomalaishyönteisiä erityisen hyvinä kasvatettaviksi. Kasvatus on hidasta ja hyönteiset vaativat hoitoa. Tropiikin hyönteisiä voi kasvattaa Suomessa, mutta siihen taas tarvitaan lämpöä ja valoa eli energiaa.

”Itse olen maistanut ja valmistanutkin muun muassa jäärän toukasta tehtyä ruokaa”, Kullberg kertoo.

Ratkaisu nälkäongelmaan

Perinteisesti hyönteiset ovat olleet suosittu ruuan lähde monissa trooppisissa maissa. ”Länsimaiden kielteinen suhtautuminen hyönteisiin voi pahimmillaan johtaa niiden vähenevään käyttöön myös niitä perinteisesti syövien Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan väestöjen parissa ilman, että näiden alueiden ihmisillä olisi tiedossa vaihtoehtoista ravinnon ja ruokaturvan lähdettä”, sanoo Serge Verniau, FAO:n edustaja Laosissa.

Joka toinen alle viisivuotias lapsi Laosin maaseudulla kärsii kroonisesta nälästä. Talouskasvusta ja muusta kehityksestä huolimatta aliravitsemusluvuissa ei juuri ole nähty muutoksia yli kymmeneen vuoteen.

Tuoreen selvityksen mukaan jopa 95 prosenttia laosilaisista syö hyönteisiä. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hyönteisiä käytetään tavalla, joka varmistaisi monipuolisen ravinnon erityisesti riskiryhmien parissa,” Verniau sanoo.

Perinteisesti Laosin maaseudun väestö monipuolistaa paikalliseen tahmariisiin perustuvaa ruokavaliotaan keräämällä luonnosta kasveja, sieniä, hyönteisiä ja muita pieneläimiä. FAO pyrkiikin lisäämään hyönteisten hyödyntämistä osana monipuolisen ruokavalion edistämistä.

”Aloitimme hyönteisistä, koska ne ovat niin mainio energian, proteiinin, rasvan ja useiden hivenaineiden kuten kalsiumin ja raudan lähde. Laosissa on nimenomaan energia-aliravitsemusta, mutta myös tiettyjen hivenaineiden puute on tavallista”, Verniau jatkaa.

Hyönteisiä lähikaupan tiskistä

Milloin Suomessa voi valita hyönteispurilaisen nakkikioskilla tai tilata hyönteissalaatin lounaskahvilassa?

Ei ehkä vielä, mutta hollantilaisprofessorit van Huis ja Dicke muistuttavat, että suurin osa meistä syö jo nyt noin 500 grammaa hyönteisiä vuosittain kasvispohjaisissa tuotteissa. Hyönteisjäämiä löytyy tietenkin marjojen, vihannesten ja sienien joukosta, mutta myös muun muassa kaupasta ostetuista prosessoiduista mehuista, keitoista, pastoista, jauhoista ja suklaasta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on säädetty, että 100 grammaa ensimmäisen luokan ketsuppia saa sisältää korkeintaan 30 hedelmäkärpäsen munaa. Samassa määrässä purkkimaissia saa olla korkeintaan kaksi hyönteisen toukkaa.

Hyönteistä on myös tuotteissa, jotka sisältävät tunnuksella E120 merkittyä väriainetta. Tämä luontainen punainen väriaine on peräisin kilpikirvoista. Sitä käytetään alkoholi- ja virvoitusjuomissa, kekseissä, jälkiruoissa, jogurteissa ja useissa makeisissa.

Hyönteisruoan edelläkävijä Euroopassa on Hollanti, erityisesti Wageningenin yliopiston tutkimustyön ansiosta. Maassa kasvatetaan jo hyönteisiä, ja hyönteisannoksia löytyy muutamien ravintoloiden ruokalistoilta.

”Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua hyönteisiä saa lähikaupoista Euroopassakin”, arvelee Dicke. ”Ehkä jo ennen sitä huomaamattomassa muodossa kastikkeissa ja pizzojen päällä.”

Kirjoittaja työskentelee YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n palveluksessa Laosissa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!