Kapinallinen Castro

Kuuluisan vallankumousjohtajan Fidel Castron veljentytär Mariela Castro tekee omaa vallan-kumoustaan seksuaalisuuden rintamalla. Hän on yksi Maailma kylässä -festivaalin vieraista.

Kauas on tultu kuubalaisesta militantista politikoinnista: puhujakorokkeella ilmehtii lempeän ja äidillisen oloinen nainen. Maanläheinen ja mutkaton.

Vaikka Youtube-videolta vakoilemani naisen ote on joviaali – kaikkea muuta kuin julistava – myös hän on vallanku-mouksen asialla.

Toisin kuin Kuubaa 1959–2006 hallinneen setänsä Fidelin ja maata sittemmin johtaneen isänsä Raúlin, Mariela Castron vallankumouksellisuus käsittää myös sukupuolen ja seksuaalisuuden. Hänen mukaansa ne ovat läsnä kaikkialla.

Vapaamielisenä, kapinallisena ja kriittisenä profiloitunut Mariela Castro sanoo, että kasvaminen Castron perheessä on merkinnyt hänelle suurta vastuuta.

”Mutta tämä ei tarkoita, ettenkö olisi päässyt ulos etsimään, löytämään, hämmästelemään – päättämään elämäni suunnasta”, hän kertoo sähköpostitse.

Raúl Castron kerrotaan esimerkiksi valitelleen, että se oli juuri Mariela-tytär, joka toi 1980-luvulla kotiin ihastuksensa Mihail Gorbatshoviin ja perestroikaan.

Oikeudenmukaisuus on sana, joka toistuu Mariela Castron, 48, puheessa.

Hän kertoo oppineensa vanhemmiltaan, että vapauden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta pitää taistella, vaikka kohtaisi suuria vastoinkäymisiä.

Oikeudenmukaisuus tulee esille myös, kun hän puhuu roolistaan äitinä.

”Opin vanhemmiltani, kuinka tärkeää on keskustella lasten kanssa. Kuuntelemme toisiamme, sovimme asioista. Yritämme mieheni kanssa olla oikeudenmukaisia päätöksissämme.”

Lapsuudenkodissaan hän on myös oppinut puolustamaan perheen yksityisyyttä. Castrot ovat tunnettuja perhe-elämänsä varjelusta.

Mariela Castro tyytyykin sanomaan, että on tyytyväinen elämäänsä läheistensä kanssa. Ja että rakastaa syvästi miestään ja kolmea lastaan.

Isän asialla?

Seksologin koulutuksen saanut Mariela Castro on johtanut Kuuban kansallista sukupuolivalistuskeskusta (Cenesex) vuodesta 2000. Tässä roolissa hän esiintyy myös Suomen-vierailullaan.

Kaikkein näkyvimmin hän on profiloitunut homoseksuaalien ja transsukupuolisten oikeuksien puolustajana.

Erityisesti vuoden 1959 vallankumouksesta lähtien homoseksuaalisuus on ollut kuubalaisessa yhteiskunnassa kinkkinen asia.

Sitä Mariela Castro haluaa nyt ruotia.

Miksi juuri homoseksuaalien oikeudet ovat niin tärkeitä?

”Sosialismi edellyttää emansipaatiota, kykyä havaita yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymiä ja kehittää toimia niiden ehkäisemiseksi”, Castro sanoo.

”Nuoresta asti olen ollut tietoinen, ettei seksuaalivähemmistöjä ole kohdeltu oikein Kuuban vallankumouksessa.”

Mariela Castro viittaa setänsä ja isänsä peräänkuuluttamaan ”uuden valtion” ja ”uuden ihmisen” malliin, johon toiseus tai toisinajattelijuus ei sopinut. Homoseksuaalit siivottiin pois valtion viroista. Vuosina 1965–1968 heidät värvättiin armeijaan kelpaamattomana aineksena erityisjoukkoihin työleireille.

Asetelma on mielenkiintoinen, sillä Kuubassa on vallankumouksesta asti juoruiltu Raúl Castron biseksuaalisuudesta. Mariela Castro taas kiittää isäänsä hellyydestä lapsiinsa ja intohimosta vaimoaan kohtaan.

Kenties tästä kompleksisesta syystä Mariela Castro on oikea ihminen puhdistamaan maansa homokammoista mainetta. Heteroseksuaalisen naisen identiteetin uskotaan auttavan häntä muokkaamaan machististen kuubalaisten asenteita pehmeämpään ja keskustelevampaan suuntaan.

Taistelevan naisen malli

Mariela Castron taustalla on paitsi vallankumouksellisia miehiä, myös tärkeä nainen. Äiti Vilma Espín Guillos (1930-2007) oli ensimmäisiä kuubalaisia naisia, joka kouluttautui insinööriksi. Varakkaan perheen tyttärenä hän sai myös mahdollisuuden jatko-opiskella 1950-luvulla Yhdysvalloissa.

Palattuaan Kuubaan vuonna 1956 Espín liittyi Sierra Maestran kapinallisiin ja tutustui Raúl Castroon. He avioituivat Havannassa toukokuussa 1959, neljä kuukautta vallankumouksen voiton jälkeen. Espín perusti Kuuban naisten liiton vuonna 1960 ja toimi sen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hän oli myös Kuuban kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen.

Espínin rooli vallankumouksessa ja naisasialiikkeessä oli varsin näkyvä.

”Naiset ovat osa kansaa. Ellemme politisoidu, emme voi muuttaa mitään”, Espín sanoi kansainvälisen naisten vuoden konferenssissa Meksikossa vuonna 1975.

Äidin henki elää Mariela Castrossa.

”Jo lapsena panin merkille äitini ponnistelut ja mielipiteet. Taistelussaan naisten oikeuksien puolesta äiti havaitsi herkästi sen ulkopuolisuuden ja ymmärtämättömyyden, josta myös homoseksuaalit ja transsukupuoliset Kuubassa kärsivät.”

Omat ennakkoluulonsa Castro voitti kuuntelemalla syrjittyjä ihmisiä. ”Aloin ymmärtää heitä humaaneista lähtökohdista”, hän sanoo.

Reilu vuosi sitten Kuuban terveysministeriö hyväksyi Castron aloitteen, jonka mukaan transsukupuolisten hormonihoidot ja sukupuolenkorjausleikkaukset kustannettaisiin julkisen terveydenhuollon varoista.

Tällä hetkellä Castro työstää lakimuutosta, joka takaisi homo- ja heteropareille yhtäläiset perheoikeudet.

Uusi sivu politiikassa

Kaksi vuotta sitten, 17. toukokuuta 2008, oli yksi Mariela Castron uran merkittävimmistä päivistä. Havannalaisessa Astral-teatterissa juhlistettiin Kuuban ensimmäistä homofobian vastaista päivää.

Castro oli saanut tapahtuman rahoittajaksi Nuorten kommunistien liiton, joka on tunnettu juuri homofobiastaan. Näyttämöllä, jossa oltiin totuttu kuulemaan ideologista liturgiaa, bailasivat nyt sateenkaarilippujen seassa transvestiitit.

”Paikalla olleet toimittajat ja älyköt eivät voineet olla panematta merkille, että tilaisuus ei alleviivannut yksistään homojen oikeuksia, vaan sen tarkoitus oli kääntää uusi sivu Kuuban kansan historiassa”, toimittaja Frances Negrón-Muntaner kirjoitti Nueva Sociedad -lehdessä marraskuussa 2008.

Vallankumouksen vuosista lähtien Kuubasta on haluttu antaa hyvinkin maskuliininen vaikutelma: Fidelin hahmossa suoraselkäisyys ja militantti oliivinvihreä univormu viestivät taistelusta jenkkien imperialismia vastaan.

Kriittiset äänet sanovatkin, että Ma-riela Castron homomyönteisyys on käänteisyydessään uusi ase seksuaalivähemmistöjen suhteen konservatiivista Yhdysvaltoja vastaan. Että homoseksuaalit ja transsukupuoliset olisivat vain keppihevosia poliittisessa pelissä.

Onpa nähty niinkin, että Mariela Castron sukupuolivalistustyöhön valjastamat transsukupuoliset ovat jatkumoa Castron veljesten työleireille: homot valjastetaan ilmaiseksi työvoimaksi valtiolle.

Sensuaalisen leima

Mariela Castron usko naisiin muutoksen alullepanijana on vahva. 1960-luvulta saakka kuubalaiset naiset ovat olleet aktiivisesti mukana kansalaistoiminnassa ja politiikassa.

Kuubalaisen naisen eduksi voitaneen laskea myös katolisen kirkon vähäinen vaikutus saarella. Kuubassa esimerkiksi abortti on laillinen ja avioeron saa helposti. Näin ei ole muissa Latinalaisen Amerikan maissa.

Seksiturismi on näkyvä osa kuubalaista todellisuutta. Kuubalaiset nähdään usein varsin sensuaalisena kansana – ja tällä mielikuvalla on myös kielteiset lieveilmiönsä.

”Kaikilla kansoilla on omat sensuaalisuuden, viettelyn ja ihastumisen koodinsa. Se että kuubalaiset miehet ja naiset olisivat jotenkin sensuaalisempia kuin muut, on puhdas keksintö – tosin jotkut kuubalaiset uskovat siihen ja omaksuvat heille käsikirjoitetun roolin”, Castro lataa.

”Afrokuubalaisen kulttuurin rituaalit ovat kehollisesti hyvin ilmaisuvoimaisia – ne ovat jättäneet vahvan jälkensä kehonkieleemme. Mutta myös muiden kansojen ja kulttuurien elekielessä on paljon viehätysvoimaa.”

osallistavaa sosialismia

Puhutaan vielä vähän politiikkaa. Mitä Kuuban sosialismille kuuluu?

Vuonna 2002 tehdyssä kansalaiskyselyssä valtaosa Kuuban kansasta äänesti sosialismin jatkuvuuden puolesta senkin jälkeen, kun Castron veljekset astuvat vallasta syrjään.

Millaisesta sosialismista Mariela Castro itse haaveilee?

”Toivoisin Kuubaan taloudellisesti, henkisesti ja kulttuurisesti hyvinvoivaa sosialismia. Siksi meidän pitää kehittää sisäisten organisaatioidemme mekanismeja ja kansalaisten osallistumisen välineitä. Nyt taloudelliset päätökset ovat vielä varsin keskitettyjä valtion keskushallinnolle.”

”Peräänkuulutan sosialismia, joka kehittyy jatkuvasti ja joka on enemmän sisällyttävä ja osallistava kuin poissulkeva ja saneleva.”

Mariela Castro muistuttaa, etteivät kuubalaiset saavuta kaipaamansa hyvinvointia ponnisteluistaan ja muutoshalustaan huolimatta niin kauan, kuin Yhdysvaltojen 50 vuotta jatkunut talous-, rahoitus- ja kauppasaarto jatkuu.

Maailmalla on spekuloitu jo joitakin vuosia Mariela Castron kiinnostuksesta johtaa Kuubaa. Kotisaarensa ohella hänellä on ihailijoita ympäri Latinalaista Amerikkaa.

Elääkö presidenttiys hänen omissa suunnitelmissaan?

”En ole kiinnostunut johtamaan maata. Haluan olla kansalainen, joka osallistuu ja harjoittaa kansanvaltaa”, Castro vastaa ykskantaan.

”Mutta Kuubassa on paljon vaikutusvaltaisia naisia, joilla on edellytyksiä tasavallan presidentiksi.”

Tilaa Maailman Kuvalehti