Vuosituhannen mallikylä

Syksyllä mitataan, mitä vuosituhattavoitteilla on saatu aikaan. Ghanalaisessa mallikylässä paljonkin, mutta voiko yhden kylän opeilla pelastaa koko maan?

Teksti: Görrel Espelund

PitkätKehitysyhteistyöVuosituhattavoitteetAfrikkaLänsi-AfrikkaGhana

"Kun maailman johtajat päättivät vuosituhattavoitteista, heillä ei ollut tietoa, kuinka tavoitteet todellisuudessa saavutettaisiin", sanoo Joseph Mensah-Homiah, ghanalaisen Millennium Village Projectin (MVP) eli vuosituhattavoitekylähankkeen edustaja.

"Aiheesta oli paljon tutkimusta, mutta vähän käytännön esimerkkejä. Kylähanke on eräs tapa soveltaa akateemista tutkimusta pienellä budjetilla ja tiukalla aikataululla."

Olemme matkalla Kumasin kaupungista lounaaseen sijaitsevalle Bonsaason alueelle. Ghanan vuosituhatkylä ei oikeastaan ole kylä, vaan joukko kyliä, joissa asuu yhteensä noin 30 000 ihmistä. Hanke alkoi vuonna 2006.

"Aloittaessamme tämä oli erittäin köyhää aluetta. Lasten aliravitsemus oli yleistä, terveydenhoito puutteellista, infrastruktuuri kehnoa, eikä alueella ollut matkapuhelinverkkoa. Ruoan saatavuus oli turvattu vain kolmena kuukautena vuodessa", Mensah-Homiah sanoo.

Watreson kylässä kymmenkunta naista on kokoontunut porisevan palmuöljypadan ääreen. Naiset ovat osallistuneet työpajaan, jossa opetellaan tuottamaan korkealaatuista palmuöljyä. Kurssi on toteutettu hallituksen ja MVP:n yhteistyönä.

"Paljon on saatu aikaan MVP:n tultua tänne. Olemme saaneet kylän lähelle terveysaseman ja matkapuhelinverkon. Nyt voimme soittaa, kun aikaisemmin meidän piti jättää viestejä", kertoo Mary Achcempong.

Muut naiset täydentävät edistyslistaa: lapset saavat ruokaa koulussa, hyttysverkkoja on jaettu malariaa vastaan ja alueella on kaksi ambulanssia. Lisääntynyt tieto maataloudesta on parantanut kaakaopapujen laatua.

"Ennen ruokavarastot olivat lopussa tähän aikaan vuodesta. Olemme oppineet viljelemään uusia kasveja ja laadukkaampaa maissia, eikä meidän tarvitse enää olla nälissämme", Achcempong sanoo.

Mutta vaikka paljon parannuksia on saatu aikaan, paljon on vielä tekemättä. Toivelistan kärkeen nousevat sähköistäminen, asuntojen saaminen opettajille sekä myllyn rakentaminen palmuöljytuotannon tehostamiseksi.

Oikeat vastaukset

Kaivosyhtiö Ashanti Goldin kerhotalona aikaisemmin toiminut rakennus on muuttunut internetkahvilaksi.

Vaikka Watresossa ei ole sähköverkkoa, tietokoneet toimivat aurinkopaneelien avulla. Modeemi on yhdistetty korkealle kylän yläpuolelle nousevaan uuteen radiomastoon.

11-vuotias Nathan Ayonke pelaa tietokoneella matematiikkapeliä. Hän tulee tänne kolmesti viikossa koulun kanssa, kerran viikossa omin neuvoin. Internetkahvila on maksuton koululaisille, muille kyläläisille tunnin surffaus maksaa puoli cediä (25 senttiä).

"Pidän tästä pelistä, koska se auttaa minua oppimaan matematiikkaa", Ayonke sanoo ja näppäilee oikean vastauksen ruudulle ilmestyvään laskutehtävään.

Oikeita ratkaisuja on tehty myös kylätasolla. Kaikki vuosituhattavoitteet on kylässä saavutettu, Joseph Mensah-Homiah kertoo. Nyt keskustellaan siitä, miten kylästä saatuja oppeja voidaan soveltaa laajemmalla alueella.

On aivan eri asia menestyä rajatulla alueella kuin kehittää kokonaista seutua – maasta puhumattakaan.

Nykyisin kylähankkeen rahoituksesta 60 prosenttia tulee MVP:ltä ja 30 prosenttia Ghanan hallitukselta. Kyläläiset itse vastaavat 10 prosentista.

Hallituksen vastuulla ovat kalliit infrastruktuurihankkeet kuten tiet ja sähköverkon rakentaminen. Asukkaat hoitavat oman osuutensa toimittamalla työvoimaa ja rakennusmateriaaleja.

"Resurssit ovat ongelma. Ilman riittäviä resursseja on vaikeaa saada hallitus mukaan", Mensah-Homiah sanoo.

Jatkuuko kouluruoka?

Pääkaupungissa Accrassa YK:n kehitysjärjestön UNDP:n toimistolla maajohtaja Kamil Kamaludden on toiveikas. Hän uskoo, että vuosituhattavoitteet toteutuvat Ghanassa myös kansallisella tasolla. Suurin haasteista on tavoite numero viisi: äitiyskuolleisuuden vähentäminen kolmella neljäsosalla.

"Muut tavoitteet olemme jo periaatteessa saavuttaneet, kuten äärimmäisen köyhyyden vähentämisen sekä sen, että kaikki lapset saavat käydä peruskoulua", Kamaludden sanoo.

"Vuosituhathanke on osoittanut, että kehitys on mahdollista, mutta kaikki osa-alueet on nivottava yhteen. Talouskasvua ei voi syntyä ilman, että samaan aikaan kehitetään terveydenhoitoa ja koulujärjestelmää. Paikallinen osallistuminen on myös ratkaisevaa."

UNDP työstääkin nyt MVP:n kokemusten pohjalta viisivuotisen kehityssuunnitelman koko seudulle.

"Jos emme laajenna hanketta koko seutua koskevaksi, asetamme itsellemme turhaan rajoja. Emme voi pysyvästi jäädä pieneksi ja paikalliseksi. Haasteena on kyläkokeilun laajentaminen pieniin kaupunkeihin. Se vaatii toisenlaisia ratkaisuja", Kamaludden sanoo.

MVP on hanke, ja hankkeilla on aina takaraja. Kylissä pelätään, että osalta uudistuksista putoaa hankkeen loppumisen myötä pohja pois. Infrastruktuuri, tiet ja matkapuhelinverkko jäävät toki paikoilleen, samoin tieto paremmista maanviljelytavoista.

"Kouluruokailu tulee loppumaan ensin", Salifu Frimpong sanoo.

Frimpong tekee ruokaa vuosituhatkylien koululaisille. Nyt 27 koulua kuuluu MVP:n kouluruokaohjelman piiriin.

Kouluruokailun ansiosta entistä useammat lapset käyvät koulua säännöllisesti. Myös lasten keskittymiskyky on parantunut.

"Lapset jotka aikaisemmin työskentelivät pelloilla vanhempiensa kanssa tulevat nyt tänne. Mutta emme pysty ylläpitämään kouluruokailua jatkossa, jos hallitus ei ota vastuuta siitä MVP:n jälkeen", Frimpong sanoo.

Hänen mielestään köyhyys on vähentynyt kylähankkeen myötä siksi, että maanviljelijät ovat oppineet uusia viljelytapoja. Uudet tiet taas ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia käydä kauppaa.

"Ennen meillä ei ollut hyvää proteiininlähdettä. Nyt kala-auto käy säännöllisesti. Aiemmin tiet olivat liian huonossa kunnossa, eikä kenelläkään ollut varaa ostaa mitään."

Toivo terveysvakuutuksessa

Koulutetun henkilökunnan saaminen maaseudulle on ollut vaikeaa myös vuosituhathankkeelle. Opettajille on tarjottu houkuttimeksi jatkokoulutusta, sairaanhoitajille taas 30–50 prosenttia tavallista palkkaa paremmat tulot, jos he työskentelevät vaikeakulkuisilla seuduilla.

Kätilö Lydia Annoh työskentelee Tontokromin asuinalueella. Hänen mielestään tärkeimmät vuosituhatkylähankkeen tuomat muutokset ovat ambulanssit, matkapuhelinverkko sekä lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden säännölliset toimitukset.

"Aluksi terveydenhoito oli maksutonta. Nyt yritämme saada kaikki asiakkaamme ottamaan kansallisen terveysvakuutuksen, jolla taataan terveydenhuollon jatkuminen MVP:n jälkeen."

Ihmiset on saatava ymmärtämään, kuinka arvokasta on, että terveydenhoito on saatavilla ympäri vuoden – ei ainoastaan silloin kun on rahaa, Annoh selittää. Terveysasemilta hoitoa hakevien ihmisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Sinne tullaan myös entistä useammin synnyttämään kodin sijaan.

Mitä jää jäljelle, kun hanke loppuu? Ja kuinka moni koulutetusta terveydenhuollon henkilökunnasta jää työhönsä, kun korotettu palkka palaa entiselle tasolle?

Lydia Annoh torjuu kysymyksen nauraen.

"Minä ainakin jään. Olen täällä palvellakseni maatani", hän sanoo.


Vuosituhatkylät

Millennium Village Project on YK:n kehitysohjelma UNDP:n, Columbian yliopiston Earth Instituten ja Millennium Promise -säätiön yhteishanke. Hanke kattaa kymmenen Afrikan maan alueella sijaitsevat kolmetoista "kylää", joissa on erityisen vaikeat olosuhteet. Tavoitteena on viidessä vuodessa luoda malleja kestävälle kehitykselle. Hankkeen budjetti on 120 Yhdysvaltain dollaria vuodessa asukasta kohti. GE.


Vuosituhattavoitteet mitataan syyskuussa

Vuosituhattavoitteista sovittiin YK:ssa vuonna 2000. Syyskuussa pidettävässä huippukokouksessa arvioidaan, mitä kymmenessä vuodessa on saatu aikaan. Takaraja tavoitteille on vuonna 2015. Köyhimpien maiden mahdollisuuksia saavuttaa kaikkia tavoitteita pidetään heikkoina, kun taas kehittyvissä maissa edistys on ollut huomattavaa. YK:n pääsihteerin raportin mukaan huonoiten on toteutunut tavoite vähentää äitiyskuolleisuutta. GE.

Julkaistu Maailman Kuvalehti Kumppanissa 7-8/2010.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!