Näkökulmat

Haiti on taas miehitetty

Kaikki tietosanakirjat väittävät, että Yhdysvallat oli Amerikan ensimmäinen vapaa maa. Mutta Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen aikaan maassa oli 650 000 orjaa, ja orjuus jatkui vielä sata vuotta. Maan perustuslain mukaan musta orja vastasi kolmea viidesosaa kansalaisesta.

Tietosanakirjojen mukaan orjuuden lakkautti ensimmäisenä Englanti. Väärin: sen teki Haiti, joka maksaa yhä tästä synnistään.

Haitin mustat orjat löivät Napoleon Bonaparten loistokkaan armeijan, eikä Eurooppa antanut tätä nöyryytystä koskaan anteeksi. Haiti pakotettiin maksamaan Ranskalle valtavia korvauksia 150

vuoden ajan, mutta sekään ei riittänyt. Musta röyhkeys ärsyttää edelleen maailman mahtavia.
Tästä kaikesta me emme tiedä juuri mitään.

Haiti on näkymätön maa.

Maailman median huomio kohdistui Haitiin vasta 2010, kun maanjäristys tappoi siellä yli 200 000 ihmistä.

Haitia ei tänään tunneta sen historial­lisista saavutuksista orjuutta ja siirtomaasortoa vastaan tai sen taiteilijoiden ainutlaatuisesta kyvystä loihtia roskasta kauneutta.

On syytä toistaa, jotta kuurotkin kuulevat: Haiti itsenäistyi ja luopui orjuudesta ensimmäisenä Amerikassa.

Se ansaitsee paljon enemmän kuin luonnonkatastrofista aiheutuvaa huomiota.

Haitissa jatkuu miehitys, johon osallistuvat monien maiden armeijat, mukaan lukien oma maani Uruguay. Miten invaasio oikeutettiin? Väittämällä, että Haiti uhkasi kansainvälistä turvallisuutta.
Siinä ei ole mitään uutta.

Koko 1800-luvun Haitin esimerkki nähtiin uhkana maille, joissa orjuus jatkui. Thomas Jefferson sen sanoi: Haiti oli kapinavitsauksen lähde. Esimerkiksi Etelä-Carolinassa oli lupa vangita mustat merimiehet laivojen satamassa oleskelun ajaksi, jotta he eivät levittäisi orjuuden vastaisia ajatuksia. Brasiliassa vitsausta kutsuttiinkin haitianismiksi.

1900-luvulla USA:n merijalkaväki miehitti Haitin, koska maata pidettiin turvattomana ulkomaisille luotottajille. Ensin vallattiin tullilaitos ja siirrettiin Haitin pankki New Yorkin City Bankin huomaan.

Maahan kerran tultuaan sotilaat päättivät jäädä 19 vuodeksi.

Dominikaanisen tasavallan ja Haitin välisen raja-aseman nimenä on Malpaso, ”väärä askel”. Ehkä nimen on tarkoitus varoittaa, että tulija on siirtymässä mustan magian ja noituuden maailmaan.

Orjien Afrikasta Haitiin tuomaa voodoota ei haluta kutsua uskonnoksi. Sivilisaation mahtavien mielestä se on tietämättömyyttä, takapajuisuutta ja taikauskoa. Katolinen kirkko – jonka omassa piirissä riittää pyhimysten kynsien ja enkelinsulkien kauppiaita – yritti kieltää voodoon useaan otteeseen. Viesti ei vain mennyt perille.

Nyttemmin taikauskon vastaista taistelua Haitissa johtavat evankeliset herätysliikkeet. Ne tulevat Yhdysvalloista, jonka rakennuksista puuttuu 13. kerros, lentokoneissa ei ole penkkiriviä 13 ja merkittävä osa kansasta uskoo Jumalan luoneen maailman seitsemässä päivässä.

Montako vuotta ulkomaiset YK-sotilaat pysyvät Haitissa? He tulivat vakauttamaan oloja ja auttamaan, mutta ovat viettäneet seitsemän vuotta vaikeuttaen avustusponnisteluja maassa, joka ei heitä halua sinne.

Haitin sotilaallinen miehitys maksaa YK:lle yli 800 miljoonaa dollaria vuodessa.
Jos rahat käytettäisiin tekniseen yhteistyöhön ja solidaarisuuteen, se voisi saada Haitin omat luovat energiat liikkeelle ja säästää asukkaat aseellisilta pelastajilta, joilla on taipumus raiskata, surmata ja levittää vakavia tauteja.

Haiti ei kaipaa ketään pahentamaan katastrofejaan. Eikä se tarvitse hyväntekeväisyyttä. Kuten afrikkalainen sananlasku sanoo: antava käsi on aina vastaanottavan käden yläpuolella.

Haiti tarvitsee solidaarisuutta, lääkäreitä, kouluja, sairaaloita ja todellista yhteistyötä, jonka avulla sille palautuu kyky ruokkia kansansa. Sen tuhosivat Kansain­välinen valuuttarahasto, Maailman­pankki ja muut hyvän­tekeväisyysjärjestöt.

Me latinalaisamerikkalaiset olemme sen solidaarisuuden Haitille velkaa. Se olisi paras tapa kiittää pientä suurta kansakuntaa, joka 1804 avasi meille vapauden ovet ja antoi esimerkin.

kirjoittaja on uruguaylainen toimittaja ja  kirjailija, jolta on suomennettu useita teoksia.

Tilaa Maailman Kuvalehti