Maahanmuuttajaoppilaille minimikiintiöt

Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Teksti: Husein MuhammedKuva: Teemu Ullgrén

NäkökulmatMuuttoliike ja pakolaisuusTasa-arvo

Helsingin Sanomat uutisoi 19. lokakuuta tutkimuksesta, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla 57 prosenttia vanhemmista kannattaa kiintiöiden asettamista maahanmuuttajaoppilaille. Aiemmin opettajille tehty tutkimus osoitti 41 prosentin kannattavan kiintiöitä.

Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei ole tiettävästi vastaavia kiintiöitä.

Suomessa kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan kotikieli ei ole suomi – eli kielitaito on koulun alussa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäiseksi.
Maahanmuuttajien asuttamilla alueilla on kantaväestönkin keskuudessa keskimääräistä enemmän huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia, mikä lisää opetuksen ja opettajien haasteita.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on erityisesti niillä alueilla, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia. Lisäksi maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa kuin kantaväestö, jolloin myös kouluikäisiä on enemmän suhteessa väestömäärään.

Aiemmin lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa laittavat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

”Maahanmuuttajatausta” ei ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Oppilaiden sulkeminen pois koulusta, ”koska koulussa on liikaa maahanmuuttajia”, olisi yhtä väärin kuin, jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sen perusteella, että sen ”suomalaissyntyisten kiintiö” on täynnä.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan. Osa maahanmuuttajaoppilaista ei osaa riittävästi opetuskieltä, suomea, mikä vie opettajalta tavallista enemmän aikaa.

Ratkaisu ei kuitenkaan löydy sulkemalla nämä oppilaat koulusta. Tarvitaan tehokasta kielenopetusta niille, jotka eivät osaa opetuskieltä riittävän hyvin. Pitkällä tähtäimellä ainoa toimiva ratkaisu olisi vaikuttaa asiaan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan avulla. Gettoutumisen välttämiseksi kaikista kaupunginosista ja kouluista pitää tehdä viihtyisiä.
Kohu-uutisten aikaansaamiseksi media hakee yksinkertaisilta vaikuttavia, mutta huonosti toimivia ratkaisuehdotuksia. Kunpa joskus kysyttäisiin avoimesti, miten mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Uskoisin kaikilta tulevan kiintiöitä paljon parempia ratkaisuehdotuksia.

Toisaalta, jos kiintiöiden uskottaisiin olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös kouluihin, joissa on jo paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita, vaan oppilaitoksia. Tällä hetkellä joissakin kouluissa parikymmentä, jopa kolmekymmentä prosenttia oppilaista on vieraskielisiä, kun taas toisissa kouluissa vieraskielisiä oppilaita ei juuri ole. Edelliset koulut ovat monesti lähiökouluja, jälkimmäiset keski- ja esikaupungin kouluja. Nämä ovat keskimäärin halutumpia. Myös osa maahanmuuttajavanhemmista laittaisi lapsensa mieluusti tällaisiin kouluihin.

Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Lue myös Husein Muhammedin henkilökuva.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Husein Muhammedin profiilikuva oranssilla taustalla

Husein Muhammed

Husein Muhammed on helsinkiläinen kirjoittaja, poliitikko ja lakimies.