Artikkelikuva

Totuus ei pala tulessa: Kamila Shamsie: Kartanpiirtäjä

"Totuus ei katoa vaikka se salataan, se vain putkahtaa esiin toisessa muodossa."

Tähän romaanihenkilön lausumaan kiteytyy pitkälti pakistanilaissyntyisen Kamila Shamsien
(s. 1973) teos Kartanpiirtäjä.

Romaanissa seurataan kahden pariskunnan ja heidän lastensa elämää. Keskiluokkaisten perheiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka avataan lukijalle hienovaraisesti, vähä vähältä. Kertoja­äänenä on toisen pariskunnan vahvatahtoinen tytär Raheen.

Temaattisena lähtökohtana on vuosi 1971, jolloin Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh itsenäistyy Pakistanista Intian tuella. Sodan kärjistämät etniset ja uskonnolliset vihamielisyydet heijastuvat romaanin henkilöiden elämään, määräävät heidän tulevaisuutensa ja vaikuttavat aina seuraavaan sukupolveen asti.

Poliittinen todellisuus sotkee parisuhteita, repii rakastavaisia erilleen, vihollisen leiristä ei ole turvallista naida. Shamsie osoittaa raadollisesti, kuinka tietyissä olosuhteissa ja poliittisen paineen alla etninen tausta määrittelee ihmistä enemmän kuin mikään muu.

Sodan repimässä maassa perheet ja suvut kantavat mukanaan salaisuuksia, joiden varjot seuraavat pitkälle. Puhumattomat asiat ovat niitä, jotka pisimmälle lonkeronsa ulottavat, jättävät tilaa epäilyille ja väärinymmärryksille. Kunnes tulee päivä, jolloin kaikki kortit ovat pöydällä ja totuus tulee ilmi. Vuosikymmenien jälkeen läheiset ihmiset näyttäytyvät yhtäkkiä aivan uudessa valossa, ja tuota uutta kuvaa pitää tunnustella. Usein se tarkoittaa kokonaan uuden suhteen luomista, alusta aloittamista.

Kartanpiirtäjä sijoittuu Arabianmeren rannalle Karachiin, mutta sen tematiikka on siirrettävissä mihin tahansa maailman kolkkaan. Sukupolvien välissä on väistämätön kuilu, jonka vuoksi lasten on usein mahdotonta ymmärtää vanhempiensa valintoja ja tekoja. Niihin ovat vaikuttaneet asiat, jotka eivät päde enää tässä hetkessä. Ne eivät ole siirrettävissä tähän päivään, jossittelu on turhaa. 

Kartanpiirtäjä on paitsi sukupolvi- ja rakkaustarina, myös oodi Karachille, synnyinkaupungille, jonka Lontoossa asuva kirjailija on jättänyt taakseen. Ristiriitaisena, rumankauniina, todellisena ja elävänä kuvattu Karachi elää ja sykkii hänessä, ei jätä kylmäksi. Se on piirtynyt hänen kehoonsa teiksi ja paikoiksi, joiden mukaan hän elämässä suunnistaa, romaanin Raheenin lailla.

Hienosti Shamsie kuvaa rakkautta, kiihkoa ja nuoruutta. Tarinan kohtalonomaisuus ja väistämättömyyden logiikka lataavat tekstiin hurjaa imua. Romaanin ihmiset tulevat tosiksi, pakistanilaiset nuoret niin lähelle, että heidän kanssaan haluaisi hengailla, iloita heidän seurastaan, yhteydestään ja ystävyydestään.

Erityisen herkullisesti ja täyteläisesti, samalla ihanan kepeästi soljuu myös romaanin kieli. Suomentaja Kristiina Drews tavoittaa nautinnollisesti kirjailijan huumorin, sävyt ja vivahteet.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!