Oikeudenkäynnit kiristävät etnisiä välejä Kirgisiassa

Kirgisian toiseksi suurimmassa kaupungissa Oshissa vuosi vaihtui synkissä tunnelmissa. Kirgiisien ja uzbekkien väliset etniset jännitteet ovat patoutuneet. Viha ja pelko hallitsevat kaupunkia.

Edellisen kerran kirgiisien ja uzbekkien välinen etninen väkivalta muuttui veriseksi Oshissa viime kesäkuussa. International Crisis Groupin mukaan väkivaltaisuuksissa kuoli ainakin 393 ihmistä. Myös tuhansia taloja, etenkin uzbekkien koteja, tuhottiin. YK:n mukaan yli 400 000 siviiliä joutui jättämään kotinsa.

Syksyllä 2010 Kirgisian hallitus käynnisti oikeudenkäyntien sarjan rangaistakseen kesäkuun rikoksiin syyllistyneitä. Joulukuun 3. päivä uzbekkimies tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kirgiisilääkärin murhasta. Viisi päivää myöhemmin annettiin elinkautinen kirgiisinaisen ja hänen kahden lapsensa surmasta.

Oikeudenkäynnit ovat alusta lähtien olleet kansainvälisen yhteisön huomion kohteena. Ihmis­oikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan valtaosa syytettyjen aitioon päätyneistä on nuoria uzbekkimiehiä. Kuitenkin myös uhreista suurin osa on ollut juuri uzbekkitaustaisia siviilejä.

Myös Freedom House ja Human Rights Watch -järjestöt ovat arvostelleet tuomioiden puolueellisuutta. Human Rights Watchin elokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yli kuuttakymmentä syytettyä on kiduttamalla painostettu tunnustamaan etnisten kirgiisien murhia.

Marraskuisessa puheessaan presidentti Roza Otumbajeva kertoi, että Oshin alueella on tuomittu sata uzbekkia ja yhdeksän kirgiisiä. Human Rights Watchin tietojen mukaan elokuuhun mennessä oli pidätetty 243 ihmistä, joista 29 oli kirgiisejä ja loput uzbekkeja.

Syyttäjäviranomaiset ovat vältelleet asettamasta kirgiisejä vastuuseen. Oikeuden istunnot ovat olleet sekasortoisia.

Konfliktin juuret syvällä

Etnisyyteen perustuvan jaottelun takia uzbekkien elinolot ja turvallisuus ovat uhattuina myös arjessa. Uzbekkimiehiä on pidätetty, pahoinpidelty, ryöstetty ja heiltä on kiristetty rahaa. Satoja uzbekkien omistamia liikkeitä ja ravintoloita on tuhottu.

Jännitteitä on lisännyt syksyisten parlamenttivaalien voittajapuolueiden käyttämä vahva nationalistinen retoriikka.

Kirgiisien ja uzbekkien välisillä etnisillä jännitteillä on pitkä ja monimutkainen historia. Kirgiisit ovat muinainen nomadikansa, kun taas uzbekit ovat perinteisesti asuneet paikallaan. Yhteiselo on ollut ennakkoluulojen sävyttämää jo vuosisatoja. Kirgisian yli 5-miljoonaisestä väestöstä lähes 70 prosenttia on etnisiä kirgiisejä, uzbekkeja taas noin 15 prosenttia.

Kasautuvilla jännitteillä oli keskeinen rooli kesäkuisissa väkivaltaisuuksissa. Samalla on kuitenkin esitetty epäilyjä, että osa väkivaltaisuuksista olisi ollut ennalta suunniteltuja, ja että niiden tavoitteena olisi ollut maan väliaikaishallituksen heikentäminen. Väliaikaishallitus nousi valtaan huhtikuussa 2010 sen jälkeen, kun presidentti Kurmanbek Bakievin oli syösty vallasta.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!