Artikkelikuva
Kuusi ihmistä kymmenessä neliössä pariisilaisessa

Viisi teesiä maahanmuutosta

Miltä suomalainen maahanmuuttokeskustelu näyttää Euroopan vinkkelistä? Muuttoliikkeisiin erikoistunut politiikan tutkija ja juristi Catherine Wihtol de Wenden vastaa. Entä mitä ehdottavat suomalaiset puolueet?

1. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Johtava tutkija Catherine Wihtol de Wenden Pariisin SciencesPo-korkeakoulusta: ”Kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet Geneven sopimuksen, jossa ne sitoutuvat vastaanottamaan turvapaikkaa tarvitsevat hakijat, sekä Dublin II-sopimuksen, jonka mukaan turvapaikkaa on haettava ensimmäisessä EU-maassa, johon hakija saapuu.

Jäsenmaat kuitenkin rajoittavat oikeut­ta turvapaikkaan laatimalla ”turvallisten maiden” ja ”turvallisten kauttakulkumaiden” listoja ja katsomalla, että turvaan voi hakeutua myös kotimaassa. Dublin-järjestelmä puolestaan kuormittaa kohtuuttomasti tiettyjä jäsenmaita eikä estä turvapaikanhakijoita matkustamasta muihin maihin. Käytännössä se siis tuottaa laittomia siirtolaisia.

EU:ssa on säädetty turvapaikanhakijoiden majoitusta, koulutusta ja terveydenhoitoa koskevat miniminormit. Käytännöt jäsenmaissa poikkeavat kuitenkin tosistaan esimerkiksi työluvan ja sosiaalisten avustusten suhteen. Esimerkiksi vuonna 1991 Ranska poisti turva­paikanhakijoilta oikeuden tehdä töitä, koska hakijoiden sanottiin tulevan maahan vain töihin. Samana vuonna Saksa antoi kyseisen oikeuden hakijoille, koska vallalla oli ajatus, jonka mukaan hakijoille maksettiin laiskottelusta.

Ajatus siitä, että hakijat valitsevat kohdemaan heille myönnettävien taloudellisten etuuksien perusteella, on väärä. Ihmiset suuntaavat sinne, missä heillä on perhettä tai olemassaoleva verkosto, johon he voivat tukeutua. Myös kieli vaikuttaa päätöksiin.

Kun Jugoslavia hajosi, Saksa vastaanotti lukuisia hakijoita. Tunisiasta suunnataan Ranskaan. Pohjoismaat vastaanottavat sekä määrällisesti että suhteellisesti vähemmän hakijoita kuin Etelä-Euroopan maat.

Vuonna 2008 allekirjoitetussa maahanmuuttopaketissa EU-maat sitoutuvat luomaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän. Se tarkoittaisi vastaanottonormien yhdenmukaistamista ja hakemusten tarkastelemista samoin kriteerein.

Yhteinen turvapaikkajärjestelmä tasoittaisi hakijoiden eriarvoista tilannetta. Sellaisen luominen on kuitenkin vaikeaa, sillä se tarkoittaisi myös yhteistä ulkopolitiikkaa. Jäsenmaat eivät suhtaudu samalla tavalla kriiseihin eri puolilla maailmaa. Niillä on myös hyvin erilaisia historiallisia suhteita maihin, joista hakijat saapuvat.

Realistinen EU-maahanmuuttopolitiikka tarkoittaisi Dublin II-sopimuksen kumoamista. Turvapaikanhakija saisi esittää hakemuksensa haluamassaan maassa. Mahdollisia eriarvoisuuksia maiden välillä korjattaisiin EU-avustuksilla, joita myönnettäisiin keskimääräistä suurempia hakijamääriä vastaanottaville maille.”

SDP: Yhteinen EU-menettely, -perusteet ja -suojelu. EU-tason yhteistyötä laittoman maahanmuuton alkuperä- ja kautta­kulkumaiden kanssa tehostettava, samoin kuin paluuta kotimaahan, kun se on mahdollista.

Kokoomus: Hakijamäärä laskuun vähentämällä perusteettomia hakemuksia ja Dublin-tapauksia. EU:lle yhteinen järjestelmä, jotta hakijoiden kohtelu ja myöntämisperusteet ovat yhtenäisiä.

Vihreät: Ei perusteita kiristää turvapaikkapolitiikkaa. EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, joka takaa kaikille oikeudenmukaisen kohtelun samoilla säännöillä. Laittoman maahanmuuton vähentäminen lisäämällä laillisia tapoja päästä EU:n alueelle.

Keskusta: Yhteinen EU-turvapaikkapolitiikka ja yhdenmukaiset käytännöt, nykyisten direktiivien asianmukainen soveltaminen. Dublin-järjestelmän uudistaminen niin, ettei maahanmutto keskity vain tiettyihin maihin.

Vasemmistoliitto: Toimivuutta parannettava nopeammalla päätöksenteolla. Muutosten perustuttava kuitenkin suojelua tarvitsevien ihmisten tarpeisiin.

Perussuomalaiset: Ei yhteistä EU-turvapaikkapolitiikkaa. Turvapaikanhakijoille maksettavaa tukea on laskettava. Dublin-tapauksiin nopeutettu käsittely ja matkakustannusten periminen siltä jäsenmaalta, johon hakija on ensimmäisenä saapunut.
RKP: Ei linjauksia.

2. Perheen yhdistäminen

Catherine Wihtol de Wenden: ”EU-direktiivien mukaan perheellä tarkoitetaan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Tämä ydinperheen määritelmä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi silloin, kun sotaa pakeneva perhe joutuu jättämään juuri 18 vuotta täyttäneen tyttären yksin kotimaahan.

Käytännössä nämäkin ihmiset päätyvät lopulta Eurooppaan, mutta laittomasti. Sama ilmiö näkyy moniavioisten perheiden kohdalla: toiset vaimot tulevat maahan turistiviisumilla ja jäävät maahan laittomasti. Joissakin maissa ongelmaksi on muodostunut isovanhempien kohtelu.”

SDP: Perheenyhdistämisen takia Suomeen tulevien maksettava osa matkakuluista itse.

Kokoomus: Perheenyhdistämisen mahdollisuus perheen lähtömaahan selvitettävä ensin. Kohdistuu vain ydinperheeseen (vanhemmat ja alaikäiset lapset). Kasvattilapsen asema uudelleentarkasteluun.

Vihreät: Perheenyhdistämisen tapahduttava mahdollisimman nopeasti. Kunnioitettava oikeutta perustaa perhe Suomessa, kuten myös ennen maahanmuuttoa alkanutta perhe-elämää.

Keskusta: Perheenyhdistämissäädöksiä tiukennettava väärien tietojen antamisen, kasvattilasten ja toimeentuloedellytysten osalta. Tarkasteltava mahdollisia vetovoimatekijöitä muihin Pohjoismaihin ja EU-käytäntöihin verrattuna.

Vasemmistoliitto: Toimeentuloedellytyksiä löysättävä. Käytettävä yksilökohtaista harkintaa, jos perheenjäsenestä huolehditaan perheen voimin, hän on täysin riippuvainen läheisistään eikä eläminen muualla ole mahdollista.

Perussuomalaiset: Toimeentulovaatimuksia kiristettävä, toimeentulotukea nauttiville ei perheenyhdistämisoikeutta. Vanhemmuus varmistettava dna-testein ja alaikäisyys biologisin testein.

RKP: Ei linjauksia.

3. Kiintiöpakolaiset

Catherine Wihtol de Wenden: ”Euroopassa sovellettiin pakolaiskiintiöitä ensimmäisen kerran Vietnamin pakolaisiin 1970-luvulla. Nykyisin Euroopan unionilla ei ole yhteistä ohjelmaa kiintiöpakolaisille. Jäsenmaat ovat vapaita ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia ja määrittelevät itse niiden määrän.

Tällä hetkellä kolmetoista jäsenmaata ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. EU:ssa on neuvoteltu myös pilottiprojektista, jossa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita voitaisiin siirtää jäsenmaasta toiseen. Suurena riskinä on kuitenkin, että pakolaisten kotoutuminen vaarannetaan. Jos he haluavat johonkin tiettyyn maahan, heillä on yleensä hyviä syitä: perhettä, sukulaisia, työmahdollisuuksia, kieli.”

SDP: kiintiöpakolaisten määrä ennallaan.

Kokoomus: määrää nostetaan vain, jos turvapaikanhakijoiden määrä oleellisesti laskee.

Vihreät: määrää nostetteva nykyisestä 750:sta tuhanteen pakolaiseen vuodessa.

Keskusta: määrä ennallaan.

RKP: kiintiöpakolaisia voidaan ottaa enemmän.
Vasemmistoliitto: korotetaan tuhanteen.

Perussuomalaiset: määrä sopeutettava yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava.

4. Työperäinen maahanmuutto

Catherine Wihtol de Wenden: ”EU on hyväksynyt niin sanotun sinisen kortin, joka oikeuttaa kahden vuoden oleskelu- ja työlupaan EU:ssa. Kortti on tarkoitettu koulutetuille työntekijöille ja heidän perheilleen ja on voimassa kaikissa EU-maissa.

Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan kuitenkin lähinnä kansallisella tasolla, sillä työvoiman tarvetta arvioidaan yleensä lyhyellä tähtäimellä ja EU-päätöksenteko vie aikaa. Tarpeet vaihtelevat maasta toiseen, samoin kuin yleinen mielipide, joka vaikuttaa suuresti jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikkaan.

Yleisesti ottaen eurooppalaisten päättäjien on vaikea hyväksyä ja saada äänestäjänsä hyväksymään ajatus siitä, että Eurooppa tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Viimeiset 20 vuotta poliitikot ovat puhuneet maahanmuuton lopettamisesta!
Toinen vaikea asia on kouluttamattoman työvoiman maahanmuutto: EU:ssa tarvitaan myös heitä, mutta poliittisesti aihe on arka. Useissa Etelä-Euroopan maissa tietyt alat, kuten rakentaminen, maatalous tai kotipalvelut, ovat laittomien maahanmuuttajien varassa. Tilannetta helpotetaan myöntämällä aika ajoin oleskelulupia isommille ryhmille. Näin on tehty esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.”

SDP: Tarpeita arvioitava toimialakohtaisesti, valvontaa lisättävä, ei saa estää suomalaisten työllistymistä.

Kokoomus: Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava tutkintojen tunnustamisella, hakuprosessin selkeyttämisellä, helpottamalla perheenyhdistämistä ja perustamalla rekrytointipisteitä suurlähetystöjen yhteyteen.

Vihreät: Lisää laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle. Kannustettava etenkin ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomessa. Ei saa johtaa etnisten halpatyömarkkinoiden syntyyn tai pimeän työn käyttöön.

Keskusta: tarvelähtöistä ja työmarkkinavetoista maahanmuuttoa, mutta vain kotimaista työvoimaa täydentäen.

Vasemmistoliitto: EU:lle yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka, joka ottaa huomioon työvoimatarpeet ja työntekijöiden oikeudet. Valvontaa tehostettava, saatavuusharkinta tärkeää.

Perussuomalaiset: Ei sellaiselle työperäiselle maahanmuutolle, joka ei noudata suomalaisia työehtoja eika maksa veroja Suomeen.

RKP: tuetaan työperäistä maahanmuuttoa, etenkin korkeasti koulutettuja henkilöitä.

5. Romanit ja muut vähemmistöt

Catherine Wihtol de Wenden: ”Bulgariassa ja Romaniassa lähes 10 prosenttiä väestöstä on romaneja. He ovat syrjitty ja halveksittu ryhmä, jolle EU on mahdollisuus parempaan elämään. Ongelmaan olisi syytä tarttua EU:n tasolla ja parantaa romanien elinolosuhteita kotimaissa. Ei ole varmaa, että EU:n taholta myönnetyt varat on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Ranskan viime kesänä toimeenpanemat romanien joukkopalauttamiset ovat EU-sääntöjen vastaista. Kyse on EU-kansalaisista, joilla on täysi oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. EU-kansalainen ei kuitenkaan voi hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta muuten kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, sillä katsotaan, että kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuksia.”

SDP: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita EU-kansalaisia ei tule siirtää kunnallisen toimeentulotuen piiriin, vaan pidettävä vastaanottopalvelujen piirissä maasta poistumiseen saakka.

Kokoomus: EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksissa käsittelyaika muutaman päivän pituiseksi ja toimeentulotuen maksu lopetettava kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua voimaan.

Vihreät: EU-kansalaisille oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja työntekoon koko EU:n alueella.

Keskusta: EU-kansalaisten oikeutta turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin ja toimeentulotukeen rajoitettava kielteisen päätöksen jälkeen.

Vasemmistoliitto: Toimia EU:n suunnalta romanien aseman parantamiseksi. Suomeen saapuville romaneille asianmukaiset yöpymis- ja peseytymistilat yhteisessä kohtaamispaikassa.

Perussuomalaiset: Pikakäännytys toisen EU-maan kansalaisten turvapaikkahakemuksille. Ei toimeentulotukea näille hakijoille.

RKP: ei linjauksia.

Lähteet: puolueiden vaaliohjelmat ja maahanmuuttopoliittiset kannanotot.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!