Alkuperäiskielet vahvistuvat Kolumbiassa

Kolumbian alkuperäiskansojen jäsenistä äidinkieltään puhuu suurempi osa kuin koskaan aiemmin maan lähihistoriassa.

Teksti: Maippi Tapanainen

LyhyetKolumbia

Syynä on koulutuspolitiikassa parikymmentä vuotta sitten tapahtunut täyskäännös. Sitä ennen intiaanikielten opettaminen oli kouluissa kiellettyä.

Alkuperäiskansojen järjestöjen mukaan 80 prosenttia maan 1,4 miljoonasta alkuperäiskansoihin kuuluvasta asukkaasta osaa puhua äidinkieltään. Kolmessakymmenessä vuodessa luku on noussut parikymmentä prosenttia.

Toisin kuin aiempina vuosikymmeninä, nykyään monet vanhemmat haluavat lastensa oppivan kansansa kielen. Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa eri alkuperäiskieliä opetetaan lukuisissa kouluissa.

”Kyse ei ole pelkästään kielen, vaan koko kulttuurin oppimisesta”, tähdentää Al Jazeeran haastattelema opettaja Maria Nenetop.

Kielten luonnikasta käyttöä haittaa kuitenkin niitä osaavien ihmisten pieni määrä. Huituton (witoto) kieltä opettavan Arnol Kiriatete pahoittelee harjoittelumahdollisuuksien puutetta. ”Kulttuuri säilyttäminen on vaikeaa. Bogotássa kieltä osaa noin sata ihmistä.”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!