Vaaliuurnille siitä

Ilkka Lehdonmäki pohtii pääkirjoituksessa kunnallisvaaleja ja äänestysinnokkuutta.

Teksti: Ilkka LehdonmäkiKuva: Natalia Baer

NäkökulmatDemokratiaVaalitSuomi

Lokakuussa pidetään monien ihmisten elämään vaikuttavat kunnallisvaalit. Viime vuosina vaaliuurnille on marssinut noin kuusi kymmenestä äänioikeutetusta. Neljä vuotta sitten luku oli 61,2 prosenttia. Se on mielestäni todella vähän. Koetaanko kunnallisvaalit jotenkin vähäpätöisiksi, vai mistä on kysymys?

Kunnanvaltuusto on kuitenkin se ihmistä lähin päätöksiä tekevä järjestelmä. Valtuustot päättävät niin terveydenhoidon järjestämisestä kuin uusista tiehankkeista. Hyvin monet arkeen vaikuttavat päätökset tehdään oman kunnan valtuustossa eikä suinkaan jossain kaukana Brysselissä. Verojakaan ei määrää valtio. Keskipalkkaisen palkansaajan tilipussista napatuista veroista noin puolet kilahtaa kunnan kassaan, asuinpaikan mukaan. Kunnallinen tuloveroprosentti vaihtelee Lemlandin ja Saltvikin 16,25 prosentista aina Kiteen ja Siika- latvan 21,75 prosenttiin. Veroprosentista päättää valtuusto.

Kaikki Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ovat äänioikeutettuja kuntavaaleissa, kunhan ovat viimeistään 28.10.2012 täyttäneet 18 vuotta. Äänioikeus ei siis ole sidoksissa kansalaisuuteen. Kuntavaaleissa äänestysoikeus perustuu vain ja ainoastaan pysyvään maassa asumiseen.

Tähän asti asia vaikuttaa yksiselitteiseltä: kun on täysi-ikäinen ja asuu Suomessa, voi äänestää kunnallisvaaleissa. Ulkomaan kansalaisen oikeus äänestää on kuitenkin sidoksissa hänen kotimaahansa ja oleskelun statukseensa. Ulkomaalaiset äänestäjät kun jaetaan kolmeen ryhmään: Euroopan unionin maista sekä Pohjoismaista tuleviin ja muualta maailmalta tänne saapuneisiin. Mikäli oleskelu Suomessa on määritelty tilapäiseksi, äänioikeutta ei ole.

Unionin kansalaisille ja pohjoismaalaisille äänioikeus annetaan 51 päivän asumisen perusteella. Lokakuun 28. päivänä toimitettavissa kunnallisvaaleissa äänioikeus, äänioikeutetun äänestyskunta ja vaalipäivän äänestyspaikka määräytyvät sen osoitteen perusteella, joka henkilölle on merkitty perjantaina 7. syyskuuta vakinaiseksi osoitteeksi väestötietojärjestelmään.

Muualta Suomeen muuttaneiden kohdalla äänioikeuden saaminen edellyttää sitä, että kotikuntalakiin perustuva kotipaikka on ollut Suomessa yli kaksi vuotta. Tässäkin tapauksessa äänestyskunta ja -paikka määräytyvät sen mukaan, missä henkilö on ollut kirjoilla 7.9.2012.

Kovin heikosti ulkomaalaiset kuitenkin äänioikeuttaan käyttävät. Viime vaaleissa äänioikeutettuja ulkomaalaisia oli noin 130 000. Vain reipas 25 000 kävi vaaliuurnilla. Maahanmuuttajille pitäisikin entistä aktiivisemmin kertoa, mistä kuntavaaleissa on kyse. Äänioikeuden käyttö on mielestäni yksi kotoutumisen mittareista.

Pitäisikö meidän kaikkien muistaa lokakuun lopussa muistuttaa muualta muuttaneita ystäviämme äänioikeuden käytöstä. Ja vaikka ihan sopia, että mennään yhdessä äänestämään. Vaalit kun yhä ovat demokratian peruskivi.

 


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!