Järjestöt kesyttävät valtiota Burmassa

Kun Burman aikaisemmin tiukkaa valvontaa on höllennetty, on myös järjestöille löytynyt enemmän liikkumavaraa.

Teksti: Olli MoilanenKuva: Emmi Valve

PitkätDemokratiaIhmisoikeudetJärjestötoimintaMyanmar

Burman sosialismin aikana (1962–1988) itsenäisiä organisaatioita ei sallittu. 1990-luvulta lähtien kansalaisjärjestökenttä on pikku hiljaa kasvanut. Viime vuosina on saavutettu jo näkyviä tuloksia.

Ensimmäisiä burmalaisia kansalaisjärjestöjä oli Win Myo Thun perustama EcoDev. Se syntyi Bangkokissa opiskelukavereiden kesken 1990-luvun alussa.

”Tuolloin moni ajatteli, että [Burman sotilasdiktatuuria] vastaan pitää taistella, ulkomaiden tuella. Meillä oli toisenlainen ajatus: muutoksen pitää tulla maan sisältä”, Win Myo Thu muistelee.

Kansalaisyhteiskunnan suuri käännekohta tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2008, kun maahan iski tuhoisa hirmumyrsky Nargis. Katastrofi oli Burman historian pahin ja siinä sai surmansa yli 130 000 ihmistä.

”Ennen Nargisia hallitus näki järjestöt vihollisina. Katastrofin myötä hallinto alkoi huomata, että järjestöt voivat itse asiassa työskennellä yhdessä valtion kanssa. Järjestöillä oli pääsy paikkoihin, jossa apua tarvittiin”, Win Myo Thu kertoo.

”Hallituksella on kuitenkin edelleen vaikeuksia hyväksyä järjestöjen rooli.”

Seuraava merkittävä askel kansalaisyhteiskunnan nousussa oli, kun presidentti Thein Sein peruutti järjestö­kampanjoinnin ansiosta vuoden 2011 syksyllä suuren patohankkeen maan pohjoisosassa. Padon alta olisi joutunut siirtymään kymmenien kylien 10 000 asukasta. Lisäksi vesi olisi peittänyt alleen merkittäviä historiallisia ja kulttuurillisia rakennelmia kuten temppeleitä.

Kansalaisten äänen kuulumisessa merkittävä tekijä oli se, että vuonna 2011 valtaan astunut siviilihallinto ylipäätään salli julkisen kampanjoinnin.

Win Myo Thu näkee vahtikoiran roolin tärkeimpänä kansalaisjärjestöjen toiminnassa.

”Nyt tilanne on se, että jos istutamme puita tai jaamme apua, valtio pitää meistä. Mutta jos huomautamme virheistä, valtio ei pidä siitä”, hän sanoo. ”Siksi meidän täytyy vielä kesyttää valtio ymmärtämään, että on osa hyvää hallintoa, että kansalaiset vahtivat valtiota ja yrityksiä.”

Lue myös reportaasi Tunisian järjestötilanteesta:

"Tunisia vapautuu Ben Alin pihdeistä"
http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11842

Sekä järjestöjen toiminnan rajoittamisesta:

"Suitsia järjestöille"
http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11841


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!