Avun suomalaista lisäarvoa perkaamassa

Ulkoministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan "suomalainen lisäarvo" kehitysavussa ei ole ollut mitään suurta ja ihmeellistä.

Suomi. Mitä etua on tuonut Suomen antamaan kehitysapuun ”suomalainen lisäarvo”? Ei välttämättä mitään suurta ja ihmeellistä. Suomalaisen erityisyyden sijaan pitäisi keskittyä ihan vaan avun tehokkuuteen. Tähän voi tiivistää ulko­ministeriön lokakuussa julkaiseman Finnish Value-Added: Boon or bane to aid effectiveness? -tutkimuksen keskeisimmän viestin.

Avun vastaanottajan kannalta ihan riihikuiva raha on jo yksissään tarpeeksi, eikä heitä välttämättä kiinnosta avunantajan oma erityinen lisäarvo. Tärkeintä on, että avunantaja toimii sopimusten mukaan, tutkimus huomauttaa.

Megatrendinä on Suomen avun siirtyminen teknologiasta kohti arvoperustaista linjaa. Se tuo tavoitteiden saavuttamiseen omat kiemuransa. Avunantaja kun ei voi pakottaa muita hyväksymään omia tulkintojaan arvokysymyksissä.

Tutkijat muistuttavat, että ”epämääräiset ja kiistanalaiset politiikkakäsitteet kuten ’suomalainen lisäarvo’ ovat huonoja politiikan ohjenuoria.” Niitä kun voi tulkita niin monella tapaa, että seurauksena on helposti vain tarpeetonta hämmennystä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!