Meret happamoituvat ennätysvauhtia

Meret happamoituvat ennennäkemättömän nopeas­ti, tuoreessa tutkimuksessa todetaan.

Teksti: Juha Rudanko

LyhyetYmpäristöIlmastonmuutosSaasteVesi ja jätehuolto

Merien happamoitumiseen vaikuttaa se, että ilmastonmuutoksen myötä ilmakehässä on hiilidioksidia entistä enemmän. Meret imevät hiilidioksidia, mikä osaltaan heikentää kasvihuoneilmiötä.

Meressä eläville eliöille syntyy kuitenkin ongelmia siitä, että meriveteen liukeneva hiilidioksidi tekee vedestä entistä happamampaa.

Tutkijat tarkastelivat, miten merien happamoituminen on kehittynyt viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana. Lähin vertailukohta nykytilanteeseen löytyi niinkin kaukaa kuin 56 miljoonaa vuoden takaa.

Silloin happamoituminen johti useiden merieliöiden sukupuuttoon kuolemiseen. Happamoitumisen tahti oli kuitenkin paljon nykyistä hitaampi.

Happamoituminen vahingoittaa koralliriuttoja ja merieliöitä, mutta kaikkia sen vaikutuksia ei tunneta.

Tutkijat korostavat, että historialliset esimerkit eivät riitä ennustamaan, mitä merien kemial­liselle tasapainolle tapahtuu tulevaisuudessa, koska ilma­kehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennennäkemättömällä vauhdilla.

Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä maaliskuussa.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!