Ulkomaiset ihmisoikeusjärjestöt syytettyjen penkillä Egyptissä

Egyptin lainsäädäntö saa paljon kritiiikkiä kansalaisjärjestöiltä.

Teksti: Pia Laine

LyhyetKehitysyhteistyöJärjestötoimintaEgypti

Egyptissä kiista kansalaisjärjestöjen asemasta saavutti yhden välietappinsa maaliskuun alussa, kun amerikkalainen sotilaskone lähti kohti Kyprosta kyydissään 17 ulkomaista järjestötyöntekijää.

Heistä osa oli ollut vielä edellisenä päivänä matkustuskiellossa odottamassa joutumista egyptiläisen oikeusistuimen eteen.

Näennäisesti jutussa on kysymys siitä, että ulkomaiset kansalaisjärjestöt ovat toimineet Egyptissä ilman laillista rekisteröintiä. Kaikkiaan syytteen on saanut 43 eri järjestöjen työntekijää. Heistä valtaosa on egyptiläisiä.

Kiistan todellisena syynä pidetään kuitenkin politiikkaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet nostamassa esiin sitä, ettei Egyptin uusien vallanpitäjien toiminta kaikilta osiltaan kestä päivänvaloa. Egyptiläisessä mediassa puolestaan on syytetty ulkomaisia järjestöjä maan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Prosessi on herättänyt epäilyjä Egyptin oikeuslaitoksen puolueettomuudesta. 12 egyptiläistä ihmisoikeusjärjestöä vaati maaliskuisessa julkilausumassaan oikeusjutun hylkäämistä ja syytti hallitusta yrityksistä manipuloida oikeuslaitoksen toimintaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

Järjestöjen liikkumatila pienenee

Egyptissä on jo pitkään ollut voimassa laki, jonka mukaan kaikkien maassa toimivien järjestöjen on rekisteröidyttävä paikalliseen ministeriöön. Hakemusten käsittely voi kestää jopa vuosia. 

Suurimman osan ajasta lain ovat jättäneet huomioimatta niin viranomaiset kuin järjestötkin. Lain puitteissa viranomaiset voivat kuitenkin tiukentaa järjestöjen toimintaedellytyksiä. Ajojahti on tässä laajuudessaan uusi, Mubarakin kauden jälkeen syntynyt ilmiö.

Järjestöjen vastaiset mediakampanjat sen sijaan ovat vanhempaa perua. Ne nousevat esille varsinkin vaalien edellä.

”Tähän asti ihmisoikeusjärjestöillä on ollut kohtuullisen hyvät mahdollisuudet toimia omalla kapealla tontillaan”, ohjelmakoordinaattori Katariina Miettunen Suomen Kairon-lähetystöstä sanoo.

Miettunen vastaa Suomen lähetystön egyptiläisille kansalaisjärjestöille antamasta tuesta. Tällä hetkellä lähetystö tukee 16 egyptiläisjärjestön hankkeita. Niistä yksikään ei ole mukana oikeudenkäynnissä.

”Ulkomaisten järjestöjen asema on ollut paljon esillä, mutta eniten tilanne vaikeuttaa egyptiläisten järjestöjen asemaa”, Miettunen sanoo.

Rekisteröityneiden järjestöjen on pyydettävä ministeriöltä erikseen aloituslupa jokaiselle uudelle hankkeelleen. Prosessi voi kestää kauankin.

Järjestöjen asemaa koskevalla kiistalla on myös kansainvälistä merkitystä. Suurin osa oikeusjutun kohteena olevista järjestöistä on yhdysvaltalaisia. Yhdysvallat puolestaan on Egyptin merkittävä taloudellinen tukija.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Pia Laine profiilikuva oranssilla taustalla

Pia Laine

Pia Laine on Maailman Kuvalehden toimittaja. Hän kirjoittaa, editoi ja kuvatoimittaa.