Ikunakusen kauniit silmät

Ilkka Lehdonmäki pohtii pääkirjoituksesa Suomen virallisten kielten osaamista.

Teksti: Ilkka LehdonmäkiKuva: Natalia Baer

NäkökulmatMuuttoliike ja pakolaisuusTurvallisuusTyöSuomi

Kävin jokunen vuosi sitten silmälääkärillä. Huolellisen tutkimuksen jälkeen hapuilevalla suomen kielen taidolla varustettu lääkäri ilmoitti, että minua vaivaa ikunaku. Kun tiedustelin, että mikähän se on ja onko se vakavaa, ymmärsin selityksestä, ettei kyse ole isostakaan ongelmasta ja että se korjaantuu uusilla laseilla.

Aikaa kului ja vasta silmälaseja hankkies­sa minulle selvisi mikä se mystinen vaiva oli. Näppärämpi olisi heti hoksannut, että kyseessä oli tietenkin vanhenemisesta aiheutuva ongelma nimeltä ikänäkö.

Lääkärien kielitaitoon on kiinnittänyt huomioita myös sosiaali- ja terveysministeriö. Sen asettama työryhmä julkaisi maaliskuun puolivälissä mietinnön, jossa pohdittiin eri maista valmistuneiden lääkäreiden ammatti- ja kielitaidon mittaamista.

Nykyisellään tilanne on se, että Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan lääkärin tutkinnon laillistamisen edellytyksenä on suomen tai ruotsin kielen taito. Se on osoitettava yleisellä kielitutkinnolla, joka on läpäistävä tasolla 3/6. EU-kansalaisilla ei tätä vaatimusta ole.

Työryhmän mielestä tämä ei riitä, sillä sen saamien tietojen mukaan monen ulkomaalaisen lääkärin kielitaidossa on puutteita. Lääkemääräykset ovat olleet niin epäselviä, ettei niitä ole pystytty apteekeissa tulkitsemaan. Myös potilaskertomukset ovat olleet epäselviä, eivätkä potilas ja lääkäri ole ymmärtäneet toi­siaan. Niinpä työryhmä esittääkin, että ministeriön tulee käynnistää terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetun ammatillisen kielikokeen suunnittelu.

On hyvä, että terveydenhuollon ammattilaisten kielitaitoa valvotaan. Vielä tärkeämpää on, että suomen ja ruotsin kielen opetusta tarjotaan riittävästi ja riittävän tasokkaana. Lisäksi olisi hyvä, että kielitaitokokeet saataisiin koskemaan myös EU-kansalaisia. Ainakin julkisella sektorilla työskentelevien terveysalan ammattilaisten olisi läpäistävä ammatillinen kielikoe.

On erittäin tärkeää, että kaikilla Suomeen ulkomailta muuttavilla ja töihin tulevilla on mahdollisuus opiskella riittävän hyvin maan virallisia kieliä. On hölmöä, että maahamme tulee jatkuvasti eri alojen ammattilaisia, jotka eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä kielitaidon puutteen vuoksi. 

Myös vuoden pakolaisnaiseksi valittu lääkäri Malalai Rahim korostaa kielitaidon merkitystä tärkeimpänä välineenä uusiin oloihin sopeutumisessa. ”Ei suomi ole vaikea kieli, ei ainakaan mahdoton”, hän rohkaisee maahanmuuttajia sivulta 20 alkavassa haastattelussaan.

Eikä kielitaidon tarvitse olla täydellistä. Toisen silmälääkärikäynnin jälkeen nimittäin sain taas hiukan hämmentävän arvion silmistäni. Tutkimuksen jälkeen saksalaissyntyinen iäkkäämpi rouva kirjoitti silmieni olevan kauniit. Harvalla on lääkärinlausunto kauneudestaan.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!