Artikkelikuva
Las Chicas del Tango: Tango de Norte a Sur

Las Chicas del Tango: Tango de Norte a Sur

Las Chicas del Tangon uudella levyllä ei tangokliseitä kuulla.

Tangotytöt, Las Chicas del Tango, tekee komeasti kunniaa tangoperinteille ja vie samalla musiikinlajia uuteen suuntaan. Laulaja Kukka-Maaria Ahonen, harmonikansoittaja Johanna Juhola ja pianisti Milla Viljamaa tarjoavat toisella albumillaan pohjoista tangoa etelään. Turha vaatimattomuus ei tyttöjä vaivaa, eikä siihen olisi syytäkään, sillä kyse on todellakin jostakin sellaisesta, jota etelässä ei ole. Mitä sillä etelällä nyt sitten tarkoitetaankaan, Argentiinaa kai ainakin. Kaikki sävellykset ovat omia ja takuuvarmasti vailla ensimmäistäkään tangokliseettä, ei edes Astor Piazzollalta tai Gotan Projectilta kopsattuja ideoita. Soitto on yhtä aikaa vetävän ryhdikästä, lentävän melodisesti laulavaa ja orgaanisen joustavaa, täynnä hallitusti purkautuvaa voimaa ja yksityiskohdilla herkuttelevaa herkkää kosketusta. Ahonen on laulajana soittajien veroinen, taidokkaan moni-ilmeinen ja tunteikas, vaan ei tunteileva. Espanjankieliset tekstit ovat kiinnostavia ja omintakeisia nekin; neljä laulua on sävelletty argentiinalaisen modernistin Alfonsina Stornin (1892-1938) runoihin, kolmeen on sanat kirjoittanut uruguaylainen Horacio Ferrer ja lopuista vastaa suomalainen Siboné Oroza. Lausujana esiintyvä Ferrer – jonka lyriikkaa on aiemmin säveltänyt muun muassa Piazzolla – tekee häkellyttävästi kunniaa suomalaiselle kulttuurille: kohteina Unto Mononen, Jean Sibelius ja Alvar Aalto.

Kuuntele levy Spotifysta:

http://open.spotify.com/album/004JFb8XMobm4lgpALGz4L

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!