Apuun sitoutumisessa Eurooppa saa pronssia

Kehitysmaiden aseman parantamiseen sitoutumisessa Eurooppa jää Uuden-Seelannin ja Kanadan taakse.

Maailma. Jos Eurooppa olisi yksi maa, kuinka sitoutunut se olisi kehitysmaiden aseman parantamiseen? Se pärjäisi hyvin avun määrässä ja ympäristöasioissa, mutta ei loistaisi kisassa siitä, miten sen muu toiminta vaikuttaa köy­hien maiden asemaan.

Tähän tulokseen tullaan yhdysvaltalaisen ajatushautomo Centre for Global Developmentin joulukuussa julkaistussa raportissa, jossa arvioidaan kehitysavun ja politiikan ohella myös muun muassa kauppa- ja siirtolaispolitiikan vaikutuksia.

Jos Euroopan maat kisaisivat yksittäisinä valtioina, veisivät ne kisan seitsemän kärkisijaa. Ykkösenä olisi Tanska, Suomi taas sijalla seitsemän. Jos kaikki mukana olevat 21 Euroopan maata summataan yhteen, sekä Uusi-Seelanti että Kanada peittoavat Euroopan.

Kehitysavussa Eurooppa pitää selvää kärkisijaa, mutta kauppapolitiikassa kehitysmaille edullisinta linjaa vetää Uusi-Seelanti. Uusi-Seelanti on kärjessä myös turvallisuuteen sitoutumisessa, jossa arvioidaan muun muassa YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistumista. Kehitysmaihin suuntautuvien investointien ykkönen on Kanada, samoin siirtolaispolitiikan.

Ympäristöpolitiikassa Eurooppa on ykkönen. Sillä saralla myös Suomi loistaa: se on Euroopan sisäisessä liigassa ympäristöasioissa pronssilla.

Tilaa Maailman Kuvalehti