Marokkolainen insinööri pyöräilee aurinkopaneelien keskellä Ain Beni Matharin voimalassa lähellä Oujdaa toukokuussa 2011.

Aurinko ja tuuli sähköistävät Marokon

Kuningaskunta tähtää vihreän teknologian mallimaaksi. Samalla riippuvaisuus tuontienergiasta vähenisi.

Teksti: Aino HaavioKuva: Abdelhak SennaKuvatoimisto: Lehtikuva-AFP

PitkätTalousTeknologiaYmpäristöIlmastonmuutosMarokko

”Marokko noussee Afrikan ykköseksi uusiutuvan energian alalla. Päättäjät seisovat yhtenä rintamana uusiutuviin perustuvan energialinjauksen takana. Idean lanseerasi vuonna 2009 hänen majesteettinsa kuningas Mohammed VI”, sanoo Mostafa El Aouazi. Hän johtaa Ilmastoparlamentti-verkoston Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osastoa.

Marokon energiasuunnitelma nauttii myös kansalaisten tukea.

”Marokkolaiset ovat ottaneet hankkeen omakseen. Nähdään, että kuningaskunta voi tämän ansiosta profiloitua edelläkävijänä. Poliittisesti vakaa maa rakentaa kestävää tulevaisuutta uusien teknologioiden varaan”, Maailmanpankin energia-asiantuntija Silvia Pariente-David sanoo.

Toistaiseksi Marokko kuitenkin tuottaa tarvitsemansa energian lähes täysin öljyllä ja hiilellä. Naapureistaan poiketen sillä ei ole omia fossiilisen energian varantoja, vaan se tuo yli 96 prosenttia käyttämästään energiasta.

”Uusiutuviin siirtymistä perustellaankin meillä paljolti niiden kotimaisuudella”, A­misole-järjestön puheenjohtaja Ahmed Squalli sanoo. Järjestö edistää tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä Marokossa.

Mikäli suunnitelmat toteutuvat, vuonna 2020 Marokon sähköntuotanto perustuu 42-prosenttisesti kotimaiseen aurinko-, tuuli- ja vesivoimaan. Kokonaisenergiankulutuksesta uusiutu­vien osuus olisi tuolloin kymmenisen prosenttia.

Kuluvan vuosikymmenen investoinnit kohdistuvat nimenomaan aurinko- ja tuulivoimaan. Molempien kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa noin 2000 megawattiin. Tehon osalta lisäys vastaa neljää keskikokoista ydinvoimalaa.

Aurinkovoiman läpimurto ovella

Tuulivoimasta Marokolla on jo alustavaa kokemusta. Tuotantokapasiteettia on noin 300 mega­watin verran. Toisin kuin Suomessa, Marokossa uskotaan laajalti alan rajuun kasvuun. Tuuli­olosuhteiltaan suotuisia alueita on kartoitettu moninkertainen määrä vireillä olevan suunnitelman tarpeisiin nähden.

”Tuulivoima on myös taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto”, Ahmed Squalli toteaa.

Aurinkovoimasta taas Marokossakin väännetään kättä – siitä huolimatta, että aurinko helottaa näillä leveysasteilla 3 000 tuntia vuodessa varsin lämpimästi. Syynä on hinta. Suunniteltujen viiden puiston rakentaminen nielee arvioi­den mukaan noin yhdeksän miljardia dollaria.

”Investoijat ovat varovaisia, sillä aurinkovoiman massatuotannolta puuttuu näyttö. Uskon kuitenkin sektorin läpimurtoon”, El Aouazi sanoo.

”Pitkällä tähtäimellä aurinkovoima on edullisin tapa tuottaa puhdasta energiaa Marokossa. Suurehkojen investointien jälkeen voimme nauttia ilmaisen resurssin alhaisista käyttökustannuksista”, hän jatkaa.

Samoilla linjoilla ollaan kansainvälisessä, saksalaisvetoisessa Desertec-säätiössä, joka lobbaa autiomaiden aurinkoenergian puolesta. Desertecin vision mukaan Eurooppakin voisi kattaa 15 prosenttia sähköntarpeestaan Pohjois-Afrikan aurinkovoimalla vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka suomalaisille tutut aurinkopaneelit lisääntyvät nopeasti etenkin Marokon syrjäseuduilla, maan energiasuunnitelma kulminoituu keskittävään aurinkovoimaan (concentrated solar power, CSP). Tässä teknologiassa auringon säteilyä keskitetään lukuisten peilien avulla kentän keskellä sijaitsevaan väliainepylvääseen, kuten öljyyn tai suolaveteen. Kuuman väliaineen avulla höyrystetään vettä, jonka paine pyörittää perinteistä sähköturbiinia.

”Keskittävän aurinkovoiman etuihin kuuluu mahdollisuus energian varastointiin. Sähkönsaanti voidaan turvata silloinkin, kun aurinko ei paista”, Ahmed Squalli kertoo.

Pilottihanke on jo käynnissä Marokon keskiosissa Ouarzazatessa. Vuoteen 2015 mennessä aavikon laidalle on tarkoitus valmistua saudi­arabialaisen konsortion toimesta maailman suurin, 500 megawatin CSP-voimala.

”Pilottihankkeen avulla osoitamme, että investointi aurinkovoimaan kannattaa ja että ala voi kilpailla markkinaehtoisesti”, Squalli sanoo.

Siirtymää uusiutuviin puoltaa sekin, että fossiilipohjaisen energian tuet haukkaavat nykyisin leijonanosan Marokon valtion budjetista. Tulevaisuudessa Marokko voisi sen sijaan olla sähkön nettoviejä.

”Merkittävästä sähkökaupasta Eurooppaan voitaneen puhua joskus 2030-luvulla”, Silvia Pariente-David arvioi.

Piristysruiske koulutus- ja työmarkkinoille

Tahtoa Marokolta ei puutu. Sen sijaan tietotaitoa vasta kartutetaan.

”Uusia opinahjoja ja koulutusohjelmia perustetaan, tutkimukseen panostetaan. Yhteistyö on vilkasta uusiutuvan energian kärkimaiden, kuten Espanjan ja Saksan, sekä ylikansallisten tahojen, kuten Desertec-säätiön, kanssa. Tulevaisuudessa haluamme välittää osaamista muualle Afrikkaan”, Ahmed Squalli kuvaa.

Vaikka ensimmäiset voimalat rakennetaan ulkomaalaisten johdolla, paikalliset työllisyysvaikutukset arvioidaan merkittäviksi.

”Pitkin matkaa on korostettu, että hankkeissa käytetään kotimaista työvoimaa ja alihankkijoita aina kun se on mahdollista. Jatkossa Marokon teollisuus voi kokea melkoisen muodonmuutoksen”, Silvia Pariente-David arvioi.

Myönteiset vaikutukset voivat ulottua syvemmällekin yhteiskuntaan.

”Jo nyt on nähtävissä, että Ouarzazaten kaltaisille syrjäseuduille uusiutuvan energian hankkeet merkitsevät tehokasta piristysruisketta”, Pariente-David jatkaa.

Energiatehokkuudessa parantamisen varaa

Marokko on perustellut energiasuunnitelmaansa myös ilmastonsuojelulla. Hankkeen lasketaan vähentävän maan hiilidioksidipäästöjä miljoonilla tonneilla vuosittain.

Ongelmallista kuitenkin on, että maan kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan ja sähkönkulutuksen kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

”Vaikka energiatehokkuudestakin jo puhutaan, meitä ei voi tässä suhteessa pitää luokan priimuksina. Pikemminkin olemme maanosamme keskikastia”, Ahmed Squalli pahoittelee.

Absoluuttisesti mitaten Marokossa siis poltetaan vuonna 2020 hiiltä ja öljyä merkittävästi nykyistä enemmän. Jopa ydinvoimaa on kaavailtu osaksi energiapalettia.

Yhtä kaikki, Marokko on aloittanut uuden vaiheen energiapolitiikassaan. Mikäli pilottihankkeet onnistuvat ja toimivia malleja aletaan kopioida, maa saattaa seistä vuosikymmenen loppuun mennessä todellisen energiavallankumouksen kynnyksellä. ”Marokko voi nousta 2020-luvulla aurinkoenergian osalta jopa maailman kärkeen”, arvioi teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Vuosisadan puoliväliin mennessä Marokon energiasektori lienee kokenut täydellisen muodonmuutoksen.

”Vuonna 2050 Marokko – siinä missä Eurooppakin – tuottanee kaiken tarvitsemansa sähkön ilman hiilipäästöjä”, Silvia Pariente-David kiteyttää.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!