Artikkelikuva

Kairon naiset

Millaista on puolustaa oikeuksiaan maassa, jonka poliittisten kuohujen alle unohtuu puolet yhteiskunnasta?

Kun egyptiläinen nainen astuu katukiveykselle, perästä kuuluu vislauksia, vihjauksia ja sopimattomia vitsejä.

Yli kahta kolmesta egyptiläisnaisesta on seurattu tai häiriköity puhelinlinjoja pitkin. Yli kolmeen viidestä on käyty fyysisesti käsiksi.

YK:n tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 99,3 prosenttia egyptiläisistä naisista on joutunut kokemaan seksuaalista ahdistelua.

Egyptiläisten naisten oikeuksia ajavan Kansallisen naisten neuvoston (NCW) tutkimusosaston johtaja Naglaa El Adly näkee, että ahdistelu ja väkivalta ovat lisääntyneet Egyptissä kahden viime vuoden aikana. Poliiseja partioi kadulla vähemmän, eivätkä silminnäkijätkään puutu ahdisteluun. Hankalina aikoina ylimääräisiä ongelmia vältellään.

“Tämä ei ole tyypillistä kulttuurissamme. Egyptiläiset ovat olleet kuuluisia siitä, että he ovat rohkeita ja suojelevia naisia kohtaan”, El Adly sanoo.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on käytetty hyväksi myös maan poliittisessa valtataistelussa vuoden 2011 vallanku-mouksen jälkeen. Tänä kesänä presidentti Muhammed Mursin vallasta syösseissä mielenosoituksissa raiskattiin ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan viikon aikana yli sata naista.

Järjestelmällinen väkivalta on viesti

Uhrit ja asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että aktivistinaisiin kohdistuvalla, järjestelmällisellä väkivallalla halutaan viestittää, että naisten olisi pysyttävä poissa poliittisesta päätöksenteosta. Suurin osa jättää raportoimatta rikoksista poliisille suojellakseen mainettaan, eikä poliisi ole osoittanut ottavansa ilmoitettuja tapauksia vakavasti.

El Adly näkee, että naisten kohtaamat ongelmat johtuvat yhtäältä kulttuurisesta ilmapiiristä, jossa naisten alistamista opitaan sekä isiltä kotona että opettajilta koulussa. Toisaalta laki tai viranomaisetkaan eivät suojele naisten oikeuksia. Vielä keväällä Muslimiveljeskunta valmisteli parlamentin ylähuoneessa perustuslakia, jossa naiset otettiin huomioon vain siskon ja äidin roolissa. Avioliiton alaikärajaksi ehdotettiin yhdeksää vuotta. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi.

Heinäkuun alussa Mursi, Muslimiveljeskunta ja heidän valmistelemansa perustuslaki syrjäytettiin, ja armeija tarttui ohjaksiin. Vaikka naisten oikeuksien polkemisesta syytetään erityisesti islamisteja, myös armeijan maine on tahrautunut muun muassa pahoinpitelyistä ja vangituille mielenosoittajille tehdyistä neitsyystesteistä. Toistaiseksi naisten oikeudet ja väkivallan kitkeminen näyttävät jääneen entistä pahemmin poliittisten valtataisteluiden ja rappeutuvan taloustilanteen jalkoihin.

Tilaa Maailman Kuvalehti