Artikkelikuva
Samba Touré: Albala. Glitterbeat Records.

Samba Touré: Albala

Malilaisen musiikin tunne tulee läpi, vaikka ei sanoja ymmärtäisikään.

Malilainen kitaristi ja laulaja Samba Touré ei nimestään huolimatta ole sukua suurelle edesmenneelle hiekkaerämaabluesin mestarille Ali Farka Tourélle. Mutta on olemassa muunlaistakin sukulaisuutta kuin verisukulaisuus. Musiikin ainekset ovat tuttuja: keinahtelevan venytteleviä ja silti kimmoisia rytmejä käsirummuilla, hypnoottisesti toistuvia kitarakuvioita ja kitaraa muistuttavan n’gonin pyrähdyksiä, jotka kilpailevat sähkökitaran ulvahdusten kanssa. Tämän kruunaa karhean soiva ja tunnekylläinen lauluääni, jonka väri on hyvin lähellä Ali Farka Tourén John Lee Hooker -soundia. Nuorempi Touré on aavistuksen sähköisempi ja mieltyneempi kitaran äänenmuokkaukseen, vaikka musiikin perusilme onkin riisutun akustinen, malilaisklassinen. Malilainen musiikki on ensin aikanaan orjien välityksellä kulkenut Amerikkaan ja sieltä äänilevyillä takaisin Afrikkaan. Siitä on syntynyt musiikkia, jota angloamerikkalaiseen popmusiikkiin tutustuneen on erittäin helppo ottaa vastaan. Vaikka ei sanoja ymmärtäisikään, tunne tulee läpi. Ja jos ostaa cd:n, saa sanoistakin selon. Samba Touré ei ole tyhjän puhuja.

Tilaa Maailman Kuvalehti