Artikkelikuva

Käytännön viisaudelle käyttöä

Työväen Sivistysliitto ry kouluttaa ihmisiä ja kuuluttaa tasa-arvon tärkeyttä työelämässä.

Helsingissä Siltasaarenkatu 4:n seitsemännessä kerroksessa, nopean hissimatkan päässä katutasolta, pitää majaansa Työväen Sivistysliitto ry.

Keskustoimiston lämpimästi valaistuun aulaan ilmestyy hymyilevä Sanna Viljakainen, Sivistysliiton järjestöpäällikkö.

Hän tietää työnsä ja työnantajansa. Muun muassa senkin, että suuri joukko ihmisiä on järjestön toiminnassa jollain tavalla mukana itsekään sitä tajuamatta.

”Jäsenjärjestöihimme kuuluu SAK, monien muiden ohella”, Viljakainen sanoo.

Viljakainen on työskennellyt Työväen Sivistysliitossa vajaat neljä vuotta.

”Suhteessa aika vähän”, hän hymähtää.

Työväen Sivistysliitto ry eli TSL on toiminut työväen sivistyksen puolesta jo 95 vuotta. Pitkään historiaan mahtuu paljon. TSL oli perustamassa muun muassa Yleisradiota. Viljakaisen itsensä mielestä TSL:n tärkein saavutus on se merkittävä rooli, joka sillä on ollut suomalaisen koulutuksen tasa-arvoistamisessa.

”Emme me sitä ainoana olleet tekemässä, mutta eihän mitään suuria asioita saavutetakaan yksin.”

Työväen Sivistysliitto ry perustettiin 1919, sisällissodan jälkimainingeissa. Toiminnan tarkoituksena oli sivistää ihmisiä tarpeeksi, jotta kansalaissodan kaltaista kriisiä ei pääsisi syntymään enää koskaan uudestaan. Koulutuksen tasa-arvon myötä haluttiin tarjota myös yhteiskunnallisen osallistumisen tasa-arvo.

”Päätavoitteenamme on alusta asti ollut ihmisten lokeroitumisen estäminen. Osa putoaa kelkasta, eikä osa pääse alun perinkään sen kyytiin.”

Monessa mukana

Järjestön toiminta on monipuolista, aina pienten, paikallisten opintokerhojen tukemisesta selkokielisten yhteiskunnallisten kirjojen julkaisutoimintaan.

”Me muun muassa koulutamme työpaikoille vertaisneuvojia, annamme atk-opetusta ja autamme maahanmuuttajia kielen ja arjen kanssa. TSL on monessa mukana”, Viljakainen luettelee.

Kaiken taustalla on kuitenkin aina perustehtävä: demokratian edistäminen sivistystyön kautta. Järjestöllä on vastassaan koventunut maailma ja kaiken rahassa mittaaminen. Kaikesta täytyy saada konkreettinen hyöty, kuten koulutuksesta tutkinto. TSL pyrkii toimimaan sellaista ajattelutapaa vastaan.

”Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat nykymaailmassa tärkeitä. Haavoittuvaiset ryhmät, kuten ikäihmiset tietotekniikan saralla, ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Siksi yritämme järjestää mahdollisimman matalan kynnyksen tilaisuuksia kouluttautua.”

Erityisesti kaikille avoin

Sivistysliiton toimintaan voi osallistua kuka tahansa, joka tuntee järjestön arvot omikseen. Ja osallistumisen keinoja on monenlaisia.

”Jos löytyy kiinnostusta ja idea, sen voi tulla meille kertomaan. Sitten voimme yhdessä lähteä miettimään parasta mahdollista tapaa toteuttaa se”, Viljakainen hymyilee.

TSL:n organisoimiin koulutuksiin, avoimiin keskustelutilaisuuksiin tai oman paikallisjärjestön vapaaehtoistoimintaan voi lähteä miltä tahansa pohjalta. Vaikuttamiseen yleensäkin.

”Monesti ajatellaan, ettei voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jos ei ole jonkinlainen asiantuntija. Silloin unohdetaan ne ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa. Heidän käytännön viisautensa on aivan yhtä tärkeää kuin markkinatalouden teoria.”

Sen viisauden hyödyntäminen nähdään Työväen Sivistysliitossa tärkeäksi.

Tilaa Maailman Kuvalehti