Artikkelikuva
Jerusalemilainen piispa Munib Younan puhuu täydellistä suomea opiskeltuaan Suomessa 1970-luvulla.

Sovinnon saarnamies

Uskonjohtajat ovat avainasemassa Lähi-idän rauhantyössä, uskoo palestiinalaispiispa Munib Younan.

Jerusalemin vanhakaupunki paahtuu keskipäivässä. Kiemurtavat kujat johdattavat pyhiinvaeltajaparvia kohti kristityn korttelin sydäntä, vuosituhantista Pyhän haudan kirkkoa.

Matkallaan kohti kirkkovanhusta turistit ohittavat toisen, paljon nuoremman pyhätön: luterilaisen seurakunnan kirkon. Kirkon isännän, piispa Munib Younanin olemus on lempeä, mutta kädenpuristus on luja ja katse terävä.

Younan on arabikristitty, vanhasta jerusalemilaissuvusta. Palestiinalaispappi tunnetaan paitsi Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispana, myös rauhanaktivistina, jolla on tiiviit yhteydet alueen vallanpitäjiin.

Younan puhuu voimakkaasti uskontojen välisen dialogin, väkivallattomuuden ja palestiinalaisvaltion puolesta.

”Kannan nahoissani kansani kipua. Sen takia otan kantaa politiikkaan, mutta en politikoi”, Younan painottaa.

Piispan mukaan alueen uskonnollisten johtajien tehtävä on toimia moraalin kompasseina Israelin ja palestiinalaisten konfliktin kierteessä eläville ihmisille. Niin muslimien, juutalaisten kuin kristittyjen johtajien tulee asettaa väkivallattomuus rauhantyön johtotähdeksi. Lisäksi Israelin olisi avattava Jerusalemin pyhät paikat kaikille arabimaiden muslimeille ja kristityille.

”Rauha ei tule Lähi-itään ilman uskonjohtajien aktiivista roolia. Heitä kuunnellaan ja kunnioitetaan, vaikka kaikista ei edes pidettäisi.”

Molemminpuolinen väkivallan kierre juurruttaa paikallisiin ihmisiin syvää kaunaa toista osapuolta kohtaan. Munib Younanin mielestä väkivallattomuuteen sitoutuminen ei merkitse omien vihan tunteiden kieltämistä, vaan jopa pragmatismia.

”Väkivallattomuus on strategia, jolla on historiallisesti parempi onnistumisprosentti kuin väkivallalla”, piispa hymyilee ja viittaa vuodenvaihteessa edesmenneeseen Nelson Mandelaan.

Younanin aktivismilla on muita, yllättäviäkin esikuvia. Täydellistä suomea puhuva piispa opiskeli Suomessa 1970-luvulla ja vaikuttui silloisista suomalaispiispoista, jotka ottivat kantaa yhteiskunnan asioihin. Myös Suomen tie sisällissodasta ja ääriliikkeistä yhteiskuntarauhaan inspiroi hengenmiestä.

”Ekstremismistä maltillisuuteen, se on tulevan palestiinalaisvaltiommekin tie”, Younan uskoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!