Miksi maailman pohjoisimmatkin kolkat on asutettu?

Vastaajana Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö, Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala.

”Miksi ei? Kun kivikauden aikaan Suomi ja koko Fennoskandinavia olivat jään alla, Keski-ja Etelä-Euroopassa elettiin jo sellaisissa olosuhteissa kuin me nyt. Ilmasto oli kaikkinensa kylmempi.

Kun jää suli ja ilmasto lämpeni, esimerkiksi viileän ilmaston koivu, tammi, jalava, hirvet ja majavat siirtyivät pohjoisemmaksi ja lämpimämmän ilmaston kasvit ja eläimet tulivat tilalle.

Ihmiset joutuivat päättämään. Lähteäkö tuttujen asioiden perässä pohjoisemmaksi vai jäädäkö sijoilleen? Eli kun tuttu ympäristö muuttui ja vaihtoi maisemaa, oli tehtävä valinta.

Voidaankin ajatella, että konservatiivit lähtivät pohjoiseen, radikaalit jäivät paikoilleen, totuttelemaan uusiin asioihin. Näin se meni vähitellen, koko Eurooppa ja Pohjola tuli asutettua.

Taustalla on myös ihmisen uteliaisuus. Kivikauden ihmiset olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä, jotka liikkuivat joka tapauksessa. Ihmiselle on aina ollut luontaista lähteminen: Afrikka koluttiin 1800-luvulla, sitten avaruus. Nyt kun kuu on koluttu, halutaan Marsiin.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!