Maryan Abdulkarim tarjoaa islamilaista rievää Anja Penttilälle Myyrmäen Paalutorilla.

Muuttaako maailmankatsomus leivän makua?

Otto Karvonen herättelee suomalaisia ajattelemaan islamilaisuutta. Välineenään hänellä on hämäläinen rievä.

Teksti: Elina VenesmäkiKuva: Raisa-Kyllikki Ranta

Lyhyet

"Tervetuloa maistamaan aitoa hämäläistä islamilaista rievää”, sanoo Otto Karvonen. Hän kutsuu itseään ateistitaiteilijaleipuriksi.

On tavallinen toripäivä Myyrmäen Paalutorilla Vantaalla. Ihmiset kuljettavat kolisevissa ostoskärryissään suuria tavaramääriä ulos ostoskeskuksesta. Torikojuista voi ostaa kukkia ja savolaista perinneruokaa lörtsyjä. Niin ja rievää. Mutta miten niin tämän kojun rievä on islamilaista?

Kyseessä on leivänmyyntiperformanssi, jolla Otto Karvonen haluaa herätellä yleisöään ajattelemaan islamilaisuutta. Hän kysyy, onko arvokas ja tarkoin vaalittu ruokaperinteemme tässä kojussa uhattuna vai onko kyseessä vain kulttuurien arkinen kohtaaminen?

Karvonen on tehnyt ennenkin teoksia siirtolaisuudesta ja ennakkoluuloista: Kampin metroasemalla Helsingissä on pysyvä Root’s of the City -teos, jonka nuolet osoittavat kaupungissa asuvien ihmisten kotimaihin. Säilöönottokeskuksia Karvonen on kommentoinut muun muassa Alien’s Palace -linnunpönttöjen sarjallaan.

Myyrmäen toritapahtuma on osa Karvosen taideteosta Mäntän kuvataideviikoille, joka on yksi Suomen suurimmista kuvataiteen kesänäyttelyistä. Teos sijoittuu eteläsuomalaisille toreille. Teoksessa Karvonen ja hänen kulloinenkin aisaparinsa tarjoilevat torilla liikkuville leipää ja keskustelevat heidän kanssaan islamista. Helsingissä hänen kanssaan kojua pitää muslimifeministi Maryan Abdulkarim, Tampereella mukana oli medianomi Sara Bachmanpour.

Maistuuko aate leivässä?

Karvonen sai idean teokseen, kun häntä pyydettiin mukaan Mäntän kuvataideviikoille. Hän alkoi selvittää, mikä olisi Mäntässä ajankohtaista. Hän törmäsi uutisiin uudesta Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksesta, joka siirtyi Ruovedeltä Mänttään reilu vuosi sitten. Keskuksessa on noin 150 turvapaikanhakijaa.

Pienelle kunnalle vastaanottokeskus on ollut suuri muutos. Mäntässä on reilut 6000 asukasta, ja se on nykyään Mänttä-Vilppulan suurin taajama. Paikallislehden jutuissa kerrottiin mänttäläisten peloista ja ennakkoluuloista. Karvonen halusi teoksellaan antaa mänttäläisille – ja muillekin – uusia ajatuksia.

”Jo se, että näkee vaikka lehdessä termin islamilainen rievä, herättää ajatuksia.”

Myyrmäessä valkoisen torikojun seinässä on islamilaisen rievän mainoskyltti ja pöydällä muutama kymmenen Karvosen leipomaa leipää. Pienessä korissa on leipäpaloja, joita Karvonen ja Abdulkarim jakavat ohikulkijoille. He kyselevät ihmisiltä, maistuuko leipä erilaiselta, kun se on nimetty islamilaiseksi.

”Taikina on ihan tavallista, mutta mukaan on otettu tällainen erilainen maailmankatsomus”, Karvonen kertoo kiinnostuneille.

”Oijoi, pitäähän sitä maistaa”, sanoo paikalle sattunut vantaalainen Helena Forsberg.

”Hyvän makuista on.”

Ohra- ja vehnäjauhoja ja vettä, juureen leivottu, Karvonen kertoo uteliaille. Tuntuu, että leivän tekninen toteutus herättää enemmän keskustelua kuin sen aatemaailma. Karvonen leipoi leivät suuressa uunissa, jonka hän on lainannut työhuoneelleen.

Karvonen kysyy, tuoko islamilaisuus leipään uutta makua. Maistelijat eivät sellaista huomaa. Hyvää leipä on ja kauppa käy. Kojulle osunut Anja Penttilä sanoo, ettei hänellä ole mitään islamilaistakaan rievää vastaan, kertoo olevansa taustaltaan hämäläinen ja ostaa leivän.

Moni ohikulkija nyrpistelee

Ennen Myyrmäkeä Karvonen oli myyntikeikalla Tampereella. Siellä kauppa kävi vielä paremmin kuin Helsingissä; onhan rievä tamperelaisille tuttu leipä.

Osan asiakkaista islamilaisuus karkottaa. ”Yksi nainen ilmoitti, ettei hän halua olla tekemisissä islamin kanssa, ja kun katsoo kauempaa ohi kulkevia ihmisiä, moni nyrpistelee tälle”, Karvonen sanoo.

Yksi mies menee nopeasti ohi ja tiuskaisee, että jos leipä on islamilaista, hän ei siedä. Karvosen mielestä on yllättävää, että niin moni on tullut esittämään vastalauseitaan ihan avoimesti. Monen mielestä teos sekoittaa kulttuureja väärällä tavalla.

Karvoselle juuri kulttuurien sekoittaminen on ollut tavoite. ”Tässä on tuotu yhteen kaksi asiaa, jotka eivät liity yhteen. Voi miettiä, ovatko perinteemme uhattuina, jos niihin yhdistyy uusia sävyjä”, Karvonen sanoo.

Karvonen vei teoksen muutamille paikkakunnille, joissa toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia: Mänttään, Tampereelle ja Helsinkiin.

”Vastaanottokeskukset ovat tuoneet alueille uusia kulttuureja ja turvapaikanhakijat ovat tulleet luonnolliseksi osaksi kaupunkien ja kylien katukuvaa”, Karvonen sanoo ja lisää vielä, että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee muslimimaista. Islam on siksi ajankohtainen, eikä aina ongelmaton keskustelunaihe. Ennakkoluulot, ristiriidat ja pelot sävyttävät keskusteluja.

”Sen sijaan, että takerrumme uskontojen eroihin, voisimmeko lähestyä vieraita uskontoja myös yhteisten eettisten arvojen ja asenteiden kautta?” Karvonen miettii.

Keskustelua lisätäkseen Karvonen on halunnut yhdistää islamin hyvin perinteiseen ja tavalliseen suomalaiseen asiaan: hämäläiseen rievään.

Maryan Abdulkarimista taideprojekti oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. ”Islamilainen rievä oli varmaan monelle yllätys, se vaatii aikaa sulatella”, hän sanoo.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!