Kultapojan maine vaarassa

Kulissien ylläpitäminen on Suomessa tärkeämpää kuin perheväkivallasta puhuminen, Reeta Paakkinen kirjoittaa.

Teksti: Reeta Paakkinen

Näkökulmat

Kuusikymppinen mies ilmoitti turkkilaisessa puolisonhakuohjelmassa etsivänsä uutta vaimoa. Kaksi ensimmäistä hän oli tappanut. Yleisö kuunteli tyrmistyneenä miehen tilitystä edellisten puolisoiden vioista ja vankilatuomioista. Lopulta tv-ohjelman juontaja pyysi miehen poistumaan studiosta. Vaikka television treffiohjelmissa paljastukset ihmisen menneisyydestä ovat Turkissa aika yleisiä, harvoin osallistujien taustoista paljastuu näin raakoja tekoja. Saati että he avautuvat menneisyydestään itse.

Tapaus muistutti itseäni siitä, kuinka eri tavoin parisuhdeväkivallasta keskustellaan Turkissa ja Suomessa. Yksi mediaseksikkäin Turkkiin liittyvä uutisaihe Suomessa on perheväkivalta. Ongelma on olemassa ja siihen pitää puuttua, sitä en kiistä. Mutta suomalaisessa keskustelussa jää usein paitsioon se, että Turkissa perheväkivalta ei ole samanlainen tabu kuin Suomessa. Asiasta keskustellaan Turkissa kaikilla tasoilla avoimesti.

Muistan Suomessa ystäväpiirissäni vallinneen järkytyksen, kun koulukaverini oli juhannusjuhlissa heittänyt tyttöystäväänsä muiden edessä kaukosäätimellä selkään. Parin erottua paljastui, että läpsäytykset ja lyönnit olivat olleet osa parin arkea. Kun sain tietää nöyryytyksistä, minua vannotettiin olemaan kertomatta asiasta kenellekään. Vannottaja ei kuitenkaan ollut uhri, vaan yhteinen ystävämme. Hän ei halunnut, että kotikaupungin kultapojan maine kärsii. Kaikkein tärkeintä oli kulissien ylläpitäminen. 

Sekä Turkissa että Suomessa on järjestetty kampanjoita perheväkivaltaa vastaan. Entisen työpaikkani, Turkin suurimman mediayhtiön perheväkivallan vastainen kampanja käsittää muun muassa auttavan puhelinlinjan ja koulutuksia. Meitä työntekijöitä kampanjasta muistuttivat mediatalon hissien oviin liimatut, valtavat tarrat hakatun naisen kasvoista. Suomessa Väestöliiton Kotirauhaa-kampanjassa pahoinpidelty nainen oli julisteissa kuvattu takaapäin.

Suomessa ongelmasta on kuitenkin taipumus vaieta, eikä tapahtumista keskustella avoimesti edes ystävien kesken. Turkkilaisesta näkökulmasta se on käsittämätöntä. Perheväkivalta mielletään Suomessa muiden maiden ongelmaksi. Kaukana tapahtuvia asioita on  helppo kauhistella. Hyödyllisempää olisi kuitenkin myöntää, että niin kauan kuin perheväkivallasta ei keskustella Suomessa avoimemmin, on sen todellisten mittasuhteiden tietäminen – saati muihin maihin vertaileminen – epärealistista ellei täysin mahdotonta.


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Reeta Paakkisen profiilikuva oranssilla taustalla

Reeta Paakkinen

Reeta on valtiotieteen maisteri, vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hän on opiskellut Kreikan ja Turkin nykyhistoriaa ja politiikkaa King’s College Londonissa ja kansainvälista lakia London School of Economicsissa.