Courage Wutete ja Artwell Fore suhtautuvat erikoisiin nimiinsä täysin eri tavoin.

Kun nimi on enne

Zimbabwessa lapselle annettavalla nimellä täytyy olla vahva merkitys. Aina nimi ei ole myönteinen, mutta oudonkin nimen kanssa pystyy elämään.

Teksti: Larisa PelleKuvat: Larisa Pelle

PitkätKulttuuriTasa-arvoLapset ja nuorisoAfrikkaEteläinen AfrikkaZimbabwe

Rohkeus – Courage Wutete, 9

”Äitini haluaisi minusta sotilaan. Hän ei ole koskaan puhunut minulle siitä, mutta luulen niin. Itse en ehkä haluaisi isona sotilaaksi, vaikka olenkin peloton. Rohkeudesta on apua monissa ammateissa, joissa ei tarvitse taistella ketään vastaan.

Haluan olla hyödyksi muille ja auttaa, siihenkin tarvitaan rohkeutta. Esimerkiksi lääkärinä tarvitsisin paljon rohkeutta, jotta voisin tehdä leikkauksia. Mutta nyt olen vielä nuori ja käytän rohkeuttani ainoastaan, kun opettaja pyytää kirjoittamaan taululle.”

Taidekaivo – Artwell Fore, 10

”En tiedä, miksi kukaan haluaisi antaa lapselleen tämän nimen. Kun esittelen itseni, ihmiset kysyvät aina, mistä nimi on tullut. En edes tiedä kuka nimen on minulle antanut. Minulla ei ole sisaruksiakaan, joilta voisin kysyä.”

Äiti päättää

Kun lapsi syntyy, monessa maassa koko suku kokoontuu ja päättää nimestä yhdessä. Zimbabwessa on toisin. Vaikka yhteisöllä on muuten merkittävä rooli, lapsen nimeäminen on äidin tehtävä, johon vain harvoin osallistuu muita sukulaisia.

Lapsen nimi liittyy usein äidin alkuraskaudessa tai synnytyksessä kokemiin tunnelmiin. Joskus tunteet ovat niin voimakkaita, että nimi on selvillä jo ennen syntymää – olipa se sitten Blessing (Siunaus), Anyway (Joka tapauksessa) tai Nomore (Ei enää). Köyhillä vanhemmilla jälkeläiseen voi myös kohdistua tiettyjä  tulevaisuuden odotuksia. Silloin lapsi voi saada nimekseen vaikkapa Pension (Eläke).

Omituisen nimen takana voi olla kiinnostava tarina. 37-vuotiasta nuoriso-ohjaajaa Anxious Madiroa oma nimi ei ahdista, vaan muistuttaa pikemminkin kotimaan historiasta.

”Kun synnyin vuonna 1977, Zimbabwe taisteli itsenäisyydestään Isäni ja setäni olivat sotimassa, eikä heistä kuulunut pitkään aikaan mitään. Äitini oli hyvin ahdistunut ja peloissaan. Muistutukseksi niistä ajoista sain nimeni. En miellä sitä huonoksi”, Madiro sanoo.

Jos lapsi ei ole toivottu tai raskaus on ollut vaikea, saattaa vauva saada nimen, joka kuulostaa hyvin kielteiseltä. Miten helppoa on ihmisen elämä, jos nimi on Anxious (Ahdistus), Hatred (Viha) tai Burden (Taakka)?

”Siihen ei välttämättä kiinnitetä huomiota, vaan se on silloin pelkästään vieraskielinen sana”, sanoo Oili Wuolle. Wuolle pyörittää miehensä Seppo Ainamon kanssa orpolasten toimintakeskusta Hararen köyhässä esikaupungissa Dziwarasekwassa. Toiminta on jatkunut jo yli 20 vuotta, ja pariskunta on ehtinyt tutustua satojen kasvattiensa tarinoihin.

Monessa nimessä kaikuvat myös uskonnolliset kiitollisuuden tunteet. Toimintakeskuksenkin nimilistalla on muutama Grace (Armo), Precious (Kallisarvoinen) ja Gift (Lahja).

Kahden nimen ongelma

Zimbabwessa lapsilla on usein sekä englanninkielinen, usein kristinuskoon liittyvä nimi, että paikallinen shona-kielinen nimi. Molemmat nimet eivät välttämättä lue syntymätodistuksessa, vaan toista käytetään koulussa ja toista kirkkoyhteisön ja sukulaisten kesken. Ongelmia syntyy, kun lapsen koululle ilmoittama nimi merkitään koulutodistukseen, mutta hänen syntymätodistuksessaan onkin eri nimi.

”Jos syntymätodistus ylipäätään on olemassa”, huokaa Wuolle.

Wuolle ja Ainamo ovat hakeneet monelle lapselle syntymätodistuksen itse, sillä ilman sitä lapsi ei saa koulutodistusta. Orpojen ja puoliorpojen on välillä hankalaa saada todistusta. Toisaalta monilla vanhemmillakaan ei ole syntymätodistusta, eivätkä he siksi voi rekisteröidä lapsiaan.

”Yksille kaksosille meinasi käydä niin, mutta lopulta heidän naapurinsa rekisteröivät heidät. Kummallekin tosin tuli eri äiti”, Wuolle sanoo.

Orpojen toimintakeskuksen lapset eivät aina tiedä, mistä heidän nimensä on peräisin, mutta se ei tunnu heitä haittaavan. Jos omaa tarina ei ole tiedossa, sen voi aina keksiä. Vaikeina hetkinä omasta nimestä saa voimaa ja toivoa. Tai sitten sille voi nauraa yhdessä muiden kanssa.

Lahja – Gift Ben, 14

”Äiti kertoi minulle, että hän oli hyvin onnellinen kun sai tyttären jälkeen pojan. Hän piti minua jumalan lahjana. Pienenä nimi sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi. Nyt ajattelen, mitä jos se tarkoittaakin, että minulla on jokin erityislahjakkuus.

Aloin pohtia tätä koulussa, mutta en ollut missään aineessa erityisen hyvä. Kun aloin tutkia omia kykyjäni, huomasin, että olen taitava keskustelija. Olen voittanut koulun kaikissa keskustelukisoissa. Sittemmin löysin itsestäni myös urheilijan. Olen harrastanut moukarinheittoa nyt jonkin aikaa, ja voittanut monta kilpailua. Jos uusia taitoja ei paljastu, aion jatkaa urheilu-uraa. Tähän lahjaan olen enemmän kuin tyytyväinen!”

Siunaus – Blessing Mpofu, 20

”Olen ainoa poika viidestä lapsesta, ja totta kai äitini piti minua jumalan siunauksena. Olen hyvin uskonnollinen, ja kirkko on minulle tärkeä. Kirkossa nimelläni on paljon merkitystä, koska siellä ihmiset pyytävät siunauksia. Nimi muistuttaa minua aina siitä, että olen ollut jollekin siunaus, ja se tekee minut toiveikkaaksi.  Vaikka tällä hetkellä olen hukassa, koska tipuin koulusta, uskon, että minulla on edessä paremmat ajat.”

Menestyvä – Prosperous Msodza, 20

”Sain nimen isältäni, joka toivoi minusta menestyjää. Tunnen miehiä, joiden nimi on Prosper, mutta ketään Prosperous-nimistä en ole tavannut vielä. Kun olin pieni, kaikilla muilla oli kutsumanimiä. Minua on aina kutsuttu koko nimelläni.

Uskon, että nimi on enne. Aloin opiskella todella huonossa koulussa, mutta olin alusta asti niin hyvä oppilas, että pääsin sieltä eteenpäin. Siitä koukusta kukaan ei ole koskaan päässyt minnekään.
Näen, kuinka elämäni vaan paranee. Uskon, että minusta tulee vielä oikea menestyjä.”

Viisas mies – Wiseman Zevesai, 16

”Isäni sanoi, että näytin todella viisaalta alusta asti. Hyvä huomio, minusta tulikin viisas! Koulun arvosanoissa se ei juurikaan näy, mutta omasta mielestäni olen paljon fiksumpi kuin muut oppilaat.

Toivottavasti olen niitä, joiden ei ole pakko opiskella menestyäkseen. Kukaan ei naura minulle tai kiusaa minua. Luulen että nimeni saa ihmiset arvostamaan minua. En tunne ketään muuta jolla olisi sama nimi, olen ainutlaatuinen.”

Opi enemmän – Learnmore Gotora, 11

”Isoisäni halusi, että minusta tulisi jotain suurta, ehkä jopa lääkäri. Hän antoi minulle tämän nimen, jotta aina muistaisin opiskella koulussa. Ja se toimii: olen yksi luokan parhaista oppilaista. Erityisesti englanti on minulle helppoa, mutta tiedeaineita pitäisi opiskella lisää.

Mielestäni kaikilla pitäisi olla uniikit nimet. Jos nimeni ei olisi Learnmore, se voisi olla vaikkapa Learnonly. Tunnen yhden pojan, jolla on sellainen nimi. Eikö ole hauska?”

Joka tapauksessa Anyway Mikioni, 22

”Kuulin, että äitini pikkusisko antoi minulle tämän nimen. Ehkä isäni ei ollut valmis isäksi – tai olisi halunnut tytön. Mutta olen hänen poikansa, Anyway.

Kun tapaan uusia ihmisiä, he eivät usko että tämä on oikea nimeni, vaan luulevat vitsiksi. Lukiossa tapasin pojan nimeltä Anywhere ja meistä tuli heti parhaita ystäviä, vaikka hän on kaksi vuotta minua vanhempi. Koulussa meistä aina kerrottiin vitsejä. Olen vain iloinen siitä, että joillekin tulee hyvä mieli nimestäni.

Muilla sisaruksillani on ihan tavalliset nimet: Grace, Elizabeth ja Peter.”

Sävelmä - Melody Fakelo, 21

Äitini on laulaja, hän esiintyy kirkkokuorossa. Vaikka hän on uskovainen, meillä lapsilla on tavalliset nimet, jotka eivät liity uskontoon. Veljeni nimi on Innocent. Minäkin aloin laulaa kirkossa, joten nimi sopii minulle hyvin. Pidän siitä, vaikka se onkin aika yleinen; tuttavapiirissäni on kolme Melodya. Onneksi siitä ei voi vääntää kutsumanimeä, sellaisesta en pitäisi.”

Prinssi - Prince Samson, 21

”Äitini piti minua hyvin erityisenä. Hän uskoi, että minusta tulee jotain suurta, ja päätti antaa minulle tämän kuninkaallisen nimen.

Täällä toimintakeskuksessa ihmisillä on yleensä paikallinen shona-kielinen sukunimi. Se, että sekä etu- että sukunimeni ovat englantilaisia, tuntuu muista oudolta. Ennen kuin he tapaavat minut, he varmaan ajattelevat, että olen valkoihoinen, englantilainen prinssi Samson.

Kun pääsin ensimmäistä kertaa nettiin, halusin heti tutkia nimeäni. Löysin latinankielisen vastineen Princeps, joka tarkoittaa ensimmäistä miestä. Aloin sitten käyttää sitä, ja nyt kaikki koulussa tuntevat minut Princepsinä!”


Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!